Seurakuntatalon rakentamisesta Vihtiin oli jo 1920-luvulta alkaen puhuttu piispantarkastuksien yhteydessä. Piispat Gummerus, Gulin ja Simojoki olivat kukin vuorollaan pitäneet seurakuntatalon rakentamista välttämättömänä. Seurakuntatalon rakentaminen toteutui vasta 1960-luvulla. Nummelan kasvun alkamisen jälkeen asia kääntyi siten, että kappalaisen virkataloa ja seurakuntataloa ryhdyttiin suunnittelemaan Nummelaan. Kirkkovaltuusto teki asiassa päätöksen joulukuussa 1964.

Reino Kärävän kuolinpesän omistamasta Ridalin tilasta hankittiin 6000 m2 tontti. Kaupat tontista tehtiin maaliskuussa 1965 ja saman vuoden keväällä kirkkovaltuusto hyväksyi Arkkitehtitoimisto Toiviaisen laatimat ratkaisut tontille rakennettavista rakennuksista. Samassa kokouksessa hyväksyttiin Vihdin seurakunnan rakennusohjelma 1965-1974, joka sisälsi mm. Vihdin kirkon korjauksen.

Nummelan seurakuntakeskus valmistui 1969 ja korvasi Nummelan rukoushuoneen, joka sijaitsi Meritien varressa ja oli palvellut nummelalaisia kuuden vuosikymmenen ajan.

Nummelan seurakuntakeskuksen harjannostajaisissa puhui mm. kunnanjohtaja Risto Leinonen. Leinosen vieressä istuu silloinen Vihdin kirkkoherra W.J.P. Hidén. Kuva: Vihdin kunnanarkisto

Seurakuntakeskuksen tontille jäi vielä laajennusvaraa ja seurakunta sai hankittua vuosien mittaan omistukseensa myös naapuritontteja. Seurakuntakeskusta laajennettiin myöhemmin.

Kirkkovaltuuston 11.12.1965 tekemän päätöksen aikoihin oli noin 15 prosenttia Vihdin seurakunnan jäsenistä nummelalaisia. Vihdin asukasluku oli kirkonkirjojen mukaan 11 092 ja henkikirjojen mukaan 11 178. Kun Nummelan seurakuntakeskuksen laajentamisen katsottiin olevan ajankohtaista, oli Vihdin seurakuntalaisista noin puolet nummelalaisia. Vihdin kirkonkylän seurakuntatalo oli valmistunut 1979.