Kauko ja Vappu Sassin tyttäret Mervi Kyllikki Lemmetyinen, o.s. Sassi, (1947 Vihti) ja Eeva-Liisa Marjatta Tapio, o.s. Sassi, (1949 Vihti) olivat nuorina monessa mukana. Nummelan Päivännuorten kautta siskokset kävivät leireillä ja kilpailumatkoilla ympäri Etelä-Suomea. Yksi matka tehtiin Savonlinnaan asti junalla. Kaksostytöt Sirpa Lylylahti, o.s. Lehtonen ja Sirkka Waara, o.s. Lehtonen vetivät silloin tätä toimintaa.
Hiihto kuului tyttöjen talvisiin harrastuksiin. Nummelan Kisaajia edustaen hiihdettiin ympäri Vihtiä. Työväentalolla oli talviaikaan joka sunnuntaiaamu hiihtokilpailut. Kauko-isä tervasi ja huolsi sukset ja kannusti kilpailemaan.
Latu kiersi talon tontin. Naapurin lasten kanssa pidettiin hiihtokilpailuja. Talon oikeanpuoleisesta ikkunasta hoidettiin ajanotto, koska lapset eivät saaneet ottaa kelloa ulos.
Kesät Mervi ja Eeva-Liisa viettivät urheilukentällä, ensin keväällä kunnostaen kenttää ja myöhemmin harjoitellessa ja kilpailuissa. Mervi toimi aluksi harrastepohjalta Kisaajien voimisteluiltojen vetäjänä, myöhemmin hän sai lisäkoulutusta Pajulahdessa. Vihdintien nuoret viihtyivät yhdessä. Rosenqvistin, Sievisen, Saleniuksen, Laineen, Vaajoen lapset sekä Hellen Vesa kuuluivat Sassien kanssa samaan joukkoon. Joukko pelasi pesäpalloa Muuntajan (Vihdintie 20) tontilla tai laski mäkeä talvisin jyrkkää linjaa tai loivaa linjaa pitkin. Loivalinja lähti muuntajan tontilta oikealle ja jyrkkälinja suoraan jyrkästi harjulle. Latuja kulki pitkin harjua.
Kesiä Sassin perhe vietti Hiidenvedellä, telttaillen, myös vain nuoret keskenään, yhtenä juhannuksena jopa seitsemän tyttöä telttaretkellä Papinsaaressa. Harjulta perhe keräsi marjoja, etupäässä mustikkaa, syksyllä sienestettiin.
Seuratalolla tytöt pelasivat lentopalloa, kävivät elokuvissa, tansseissa, tai toimivat kanttiinissa aputyttöinä. Kansainvälisissä painikilpailuissa he olivat järjestäjien apuna Eeva-Liisa ja Mervi olivat paljon mukana talkootoiminnassa.
Rosenqvistin Kaijan ja Ailan kanssa tytöt perustuvat 1959 kerhon, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja vähäosaisten hyväksi Niilo Tarvajärven keräysjunaan. Tytöt valmistivat kaikenlaista pientä myytävää, jota kaupattiin tutuissa paikoissa. He suunnittelivat myös juhlan, jossa esitettiin itse keksittyä ohjelmaa. Mukana oli näytelmä ja orkesteri. Juhlaan oli pääsymaksu ja siellä myytiin arpoja. Myös tarjoilua oli tilaisuudessa. Yleisönä olivat naapuruston aikuiset ja lapset. Kerätyillä varoilla ostettiin villalankaa, joista kudottiin villasukkia ja kintaita, jotka lähetettiin Tarvan junaan. Kiitoskirjeiden innoittamina tytöt keräsivät myöhemmin omatoimisesti vaatteita, kenkiä ja taloustavaraa, jotka lähetettiin suoraan perheisiin. Hyväntekeväisyystoiminnassa nelikko oli mukana n. kolme vuotta.
Lapsuus Perälässä oli Merville ja Eeva-Liisalle onnellista ja turvallista aikaa.
1984 kiinteistö myytiin Rakennusliike A. Puolimatkalle ja talo siirrettiin osina muualle. Nyt tontilla on vuonna 1986 valmistunut kerrostalo, osoitteena Mäntytie 3.
Mervi avioitui myöhemmin Matti Olavi Lemmetyisen (*1947 Kemijärvi) kanssa. Heille syntyivät lapset: Riitta Janika Eloranta, o.s. Lemmetyinen (1972) ja Pirita Johanna Hämäläinen, o.s. Lemmetyinen (1975)
Eeva-Liisan ensimmäinen puoliso oli Urpo Kalevi Tapio (1948 Vähäkyrö). Heille syntyivät lapset: Anu Susanna Kettunen, o.s. Tapio (1967) ja Kirsi Maaret Annika Soikkeli, o.s. Tapio (1973). Toinen puoliso oli Veikko Valtteri Toivonen (1949 Turku).
