Ressler Emilia ja Johan

Kuoppanummentie 3 (Rauhaniemi)

/><figcaption class=wp-element-captionResslerien naapuritontille rakennuttama Rauhaniemen uusi huvila 1930-luvun alussa. Takana näkyy Metsälä-rakennus.

Johan Alfred ja Emilia Vilhelmina Ressler rakennuttivat 1920-luvulla nykyiselle Kuoppanummentielle mansardikattoisen, Rauhaniemeksi nimetyn talon.

/><figcaption class=wp-element-captionResslerien perhettä Metsälän pihalla 1926. Vasemmalla tytär Gerda, isä Johan Alfred, äiti Vilhelmina Ressler, tytär Greta Buss ja hänen tyttärensä Tea Buss sekä muita sukulaisia

Kuoppanummentien alueella sijainneen Metsälän talon rakennuttaja Johan Alfred Ressler (1860 Helsingin pitäjä) toimi Helsingissä Sofiankadun panttilainakonttorin vahtimestarina. Johanilla ja hänen vaimollaan Emilia Vilhelmina (Mimmi) Resslerillä, o.s. Söderström, (1866 Helsinki) oli seitsemän lasta, kolme tytärtä ja neljä poikaa, joista vanhin kuoli kolmevuotiaana. Nummelaan herra Ressler tuli eläkeikäisenä.

/><figcaption class=wp-element-captionMimmi Ressler puuhailee Metsälän pihalla kesällä 1926. Taustalla näkyy Rauhaniemen huvila
/><figcaption class=wp-element-captionMimmi Ressler Metsälän pihalla kesällä 1926.

Aikuistumisiässä olleista lapsista vain pari muutti Nummelaan. Vanhin tytär, naimaton Gerda Alfhild (1890) asui jonkin aikaa vanhempiensa luona ja toimi tuuraajana Nummelan puhelinkeskuksessa. Myös Hjördis Gabriella asui väliaikaisesti Nummelassa, Resslerien toisen talon,  Rauhaniemen yläkerrassa.

Tyttäret kävivät Nummelassa varsinkin silloin, kun äiti tarvitsi taloudenhoidossa apua. Perheen pojat oleilivat vain kesäisin Nummelassa. Pisimpään Nummelassa asui isovanhempiensa kasvatettavana ollut Gretan 1922 syntynyt tytär Tea Buss, joka kävi kouluakin Nummelassa.

Mimmi Ressler osallistui aktiivisesti Nummelan seuraelämään, esim. Lottien ja Marttojen toimintaan. Marttoihin hänet on merkitty jo 1913, ja 1925 hän mm. antoi kotinsa Marttojen kurssipaikaksi.

/><figcaption class=wp-element-captionMimmi Ressler 80-vuotispäivänään 24.1.1946

Mimmi oli Vihdin Lotta-Svärd yhdistyksen Nummelan kyläosaston jäsenenä sen perustamisesta asti.  Tyttärentytär Titte oli usein isoäidin mukana eri tilaisuuksissa. Hän oli esim. Lottien mukana laulamassa Tuusan emännän, Lydia Sammalkarin, hautajaisissa.
Perhetuttaviin kuuluivat mm. Tainiot, Flinkmanit ja Törnströmit, joiden kanssa voitiin puhua ruotsia. Rukoushuoneella käytiin pyhinä jumalanpalveluksessa.

/><figcaption class=wp-element-captionMimmi Ressler ja hänen tyttärensä Gerda lottapuvuissa Metsälän pihalla 1930-luvun alussa
/><figcaption class=wp-element-captionLottia huolehtimassa tarjoilusta Nummelan seuratalon ravintolassa. Toinen vasemmalta Mimmi Ressler ja oikeassa reunassa hänen tyttärensä Hjördis
/><figcaption class=wp-element-captionMimmi Ressler ja muita lottia 1930-luvun alkupuolella

Kansanahon linja-autolla käytiin joskus Helsingissä. Urpo Kansanaho asui ja kävi syömässä ennen avioitumistaan rouva Resslerin taloudessa.

Ostoksensa rouva Ressler teki Vihdinseudun osuusliikkeen myymälästä, Tea taas mielellään Aurasta. Jäätelön Tea kävi ostamassa Hellen kahvilasta. Maito haettiin Hemmilästä, jossa myös kyläiltiin” Sellgrenin ja myös Blomqvistien (Yli-Rosti) perheen luona.

Johan Resslerin kuoleman jälkeen Rauhaniemessä asui vuokralaisia. 1930-luvun vuokralaisia olivat ainakin Sieviset ja Nymanit.  Almus ja Anni Nymanin kanssa asui myös Annin äiti, Grönroosin mammaksi kutsuttu L: Amanda Grönroos. Nymaneista tuli 1938 Nummelan koulun keittäjä – talonmies – pariskunta ja he muuttivat kivikoulun yläkertaan.