Vihdin Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiö aloitti toimintansa 1914 vaikeuksiin joutuneen Vihdin kauppaosuuskunnan entisissä kiinteistöissä Vihdin kirkonkylässä, Nummelassa ja Ojakkalassa.

Nummelan liike toimi aivan rautatien ja Helsinkiin johtaneen maantien tuntumassa Santala-nimisellä vuokratontilla, joka kuului Tuusan maihin. Vuonna 1927 yhtiö osti Kalle ja Lydia Sammalkarilta Santalan tilan 18 000 silloisella markalla.

Osuusliike Aura sai haltuunsa kiinteistön 1929. Osuusliikkeen myymälä oli sekatavarakauppa, missä elintarvikkeiden lisäksi myytiin mm. kankaita, vaatteita, tupakkaa.

Maanviljelijäin kaupassa palvelleista myyjistä muistetaan yhä Hildur Brofeldt, Anna Lund ja Rosa Rosendahl 1918-1919 joka 1920 avioitui Martti Lönnqvistin, myöh. Alirosti kanssa. Aili Blomqvist, myöh. Helle oli töissä konttorissa ja liiketalon Flinkmanin päädyssä, ”Ulkonemassa” olevassa kioskissa. Siellä myytiin mm. salmiakkia, Paavo Nurmen pastilleja ja muita makeisia.

1930 päämyymälän yhteyteen avattiin maitokauppa. Alidi Sundqvist oli tämän myymälän ja myöhemmin uuden Auran maito- ja leipäkaupan myymälänhoitaja. Hän asui Vanhan Auran yläkerrassa.

1932 Nummelassa oleva kirjakauppa siirtyi Auralle. 1930-luvulta alkaen kirjakaupassa työskenteli vuosikymmenten ajan Aune Kesiö (myöh. Schugge).

1933 alussa laajennettiin maitomyymälä ruokatavarakaupaksi. Kellarikerroksen liikkeeseen johtivat talon etelänpuoleisessa päädyssä olleet portaat. Ruokatavaroiden lisäksi kaupassa myytiin mm. virvoitusjuomia, kaljaa ja jalkineita. Väinö Herranen vastasi lihapuolesta.

Pellervo-lehti joulukuulta 1936 kertoo seuraavaa:

” Ruokamyymälästä saavat kuluttajat maan- ja karjantuotteita joko sellaisenaan tai jalostettuina. Suuren osan myymälän myynnistä muodostavat erilaiset lihajalosteet. Paikkakunnan kulutukseen tarvittava liha teurastetaan omassa vaatimattomassa teurastamossa. Teurastus toimitetaan yleensä maanantai- ja torstai-iltoina. Kun Auralla ei vielä ole kunnollisia lihan säilytyspaikkoja lihaa myydään kuumana vuodenaikana etupäässä tiistaisin ja perjantaisin. Niinpä asiakkaat sanovat näitä päiviä ”lihapäiviksi”.

Osuusliike Auran teurastamo

1930 otettiin Osuusliike Auran palvelukseen teuraskarjan ostaja. Noin 40% Vihdin teuraskarjakaupasta oli Auran hallussa. Oman kulutusalueen ulkopuolelle jäänyt lihatavara myytiin ja vietiin omalla autolla Karjakeskuskunnalle Helsinkiin.

Teurastamo oli kauan varsin alkeellisissa tiloissa maatalousosaston takapihalla. Teurastajana toimi mm. Alku Saarni ennen kuin hän muutti omaan taloonsa ja jatkoi teurastajana omassa yrityksessään autoilijan työnsä ohella. Vihdinseudun Osuusliikkeen palveluksesta siirtyi Auraan teurastajaksi Kalle Malmstedt. Lihan ostajina ovat olleet mm. Sulo Haapanen ja Matti Metsola.

Uusi ajanmukainen teurastamo valmistui Nummelaan Ojakkalantien varteen 1957. Se toimi vuoteen 1970.

Vanhaksi Auraksi kutsutun talon takapihan vasemmalla reunalla oli Kusikujaksi kutsutun kylätien varrella pitkä punaiseksi maalattu varastorakennus. Siinä oli neljä varastoa. Ensimmäisessä säilytettiin sokerit ja kahvit, toisessa ns. kuivatavarat kuten jauhot, kolmannessa naulat ja neljännessä muut rautatavarat. Lisäksi oli tila öljyille ja lasivarasto.

Autotallin jälkeen oli suuri ulkokäymälä ja sen vieressä teurastamon jätevarasto. Pihan perällä oli 1957 asti teurastamo ja sen vieressä puuliiteri ja laatikkovarasto. Pihan perällä oli myös verikaivo, joka tyhjennettiin pumppaamalla. Hevoskyydillä Väinö Kauramäki kuljetti verta kylän pelloille.

Piha-alueen rautatienpuoleiselle sivulle rakennettiin sotien jälkeen autotalli, missä oli tilat neljälle kuorma-autolle ja keskellä talli johtajan henkilöautolle. Tässä rakennuksessa olivat myös liikkeen henkilökunnan omat kellaritilat. Portaat kellariin menivät rakennuksen päädystä.