Almus ja Jenny Metso Pispalassa 1930. Kuva: Vihdin museon kokoelmat
Kotitalon seinustalla Jenny ja Almus Metso Kirsti-tyttären kanssa. Räätäli Kustaa Reinhold Tjäderin ja hänen vaimonsa Adolfina Sofian nuorin lapsi Almus Reinhold, myöh. Metso (1898 Vihti) avioitui 1922 Jenny Maria Nurmisen (1897 Tampere) kanssa. He rakensivat talon nyk. Huhdanmäentien varrelle Hemmilän maista lohkotulle Keto-nimiselle tontille. 1931 perheeseen syntyi tytär Kirsti Maria.
Almus työntää Kirsti- tytärtä kottikärryissä. Kuva: Vihdin museon kokoelmatAlmus Metso tutustui Jennyyn, kun tämä oli assistenttina, tarkastuskarjakkona Tuusalla. Almus käytti vaimostaan erilaisia lempinimiä. Hän puhui usein ”meidän nupusta” tai ”mukusta”. Jenny oli nuorena innokas työväenaatteen ihminen, joka piti puheen kaikissa kesäjuhlissa. Hän käytti vahvaa kieltä sanoen mm. ”me vaadimme” eikä ”me tahdomme”.
Metsot eivät juurikaan kyläilleet naapureiden kanssa. Jenny-rouvaa ovat huhdanmäkeläiset kuvanneet hiljaiseksi, ystävälliseksi kotiäidiksi ja ”nuukaksi” taloudenhoidossa, mutta tarvittaessa vieraanvaraiseksi. Kun Almus täytti vuosia, tarjottiin talossa kakkukahvit. Kerrotaan kuitenkin, että Jenny pani kakun kiireesti takaisin kaappiin, ennen kuin vieraat olivat edes ehtineet ottaa sitä. Äidin huolehtivaisuutta kuvaa myös hänen tapansa pyyhkiä pölyt jopa tyttären polkupyörän kumeista, jotta ne eivät menisi huonoiksi.
Myös Almus oli erittäin tarkka raha-asioissa. Hän kävi ruokaostoksilla Vihdinseudun osuusliikkeessä. Kerrotaan Almuksen sanoneen: ”Ostan jouluksi kolme silakkaa, kun Kirsti tulee tänään kotiin.”
Almus oli ollut kansakoulussa etevä oppilas, jonka lukuaineiden keskiarvo päättötodistuksessa oli 10. Hänellä oli hyvä käsiala. Hän teki kyläläisille veroilmoituksia ja perunkirjoituksia. Jo 1940-luvun lopulla hän hankki itselleen kirjoituskoneen. Almus Metso oli aktiivinen työväenliikkeen mies. Usean vuoden ajan hän oli Nummelan työväenyhdistys Elon johtokunnassa. Sosiaalidemokraattien edustajana hän oli Vihdin kunnanvaltuustossa 1930 lähtien sotien loppumiseen asti. 1930-luvulla hänellä oli useita erilaisia luottamustehtäviä, mm. Osuuskassan johtokunnan jäsenenä.
Almus kuului Nummelan Kisaajiin ja toimi vuosia seuran johtokunnassa, mm. rahastonhoitajana. Hän harrasti voimistelua ja toimi 1920-1930-luvuilla miesten voimisteluharjoitusten vetäjänä. Hiihtokilpailuissa hän toimi hiihtäjien ”päällysmiehenä”.
Almus Metso muistetaan innokkaana loppumattomien juttujen kertojana. Hän keskusteli ja kinasteli mielellään muiden kanssa. Hänen nariseva äänensä on jäänyt kuulijoiden mieleen. Hän aloitti usein repliikkinsä seuraavasti; Oleks tei kuullu …” tai ”Oleks sää rouva kuullu tätä juttuu…”
Almus Metso kuuluu toimineen ns. patteritöiden aikana tulkkinakin. Hän osasi kolme sanaa venäjää ja se riitti tulkin tehtävään, muuta ei tarvinnut tehdä.
Ympäristön lapsiin Almus suhtautui mukavasti. Lapset kutsuivat häntä jopa ”Pikku-Nalleksi”. Almus heitti heidän kanssaan mielellään tikkaa. Saunan ovi oli aivan täynnä tikanheitossa syntyneitä reikiä. Lapset kertoivat, että ”Jos ensimmäinen tikka meni seiskaa huonommaksi, Almus otti tikan takaisin ja halusi heittää uudelleen.”
Almus Metso kuoli 1969 ja Jenny-rouva 1972.