Helvi Lindgrén syntyi 1911 Vihdissä. Vanhemmat August ja Matilda Lindgrén viljelivät tuolloin Härköilän kylän Sepän tilaa, mistä isännän terveyden vuoksi joutuivat luopumaan ja ostivat Keskipisteen laidalla olleen Vesalan talon. Akustin kuoltua Matilda Lindgrén, oman aikansa ”rautarouva” osti Keskipisteen laidalta suuren tontin ja rakennutti Eroittajaksi kutsutun liike- ja asuintalon. Se valmistui vuonna 1929. Omien lasten Helvin ja Aarnen (myöh. Laustio) lisäksi perheeseen kuului myös Matildan veljen Fabianin (Faaben) tytär Rauni Lindroos (myöh. Kansanaho, Velin).
Kansakoulun alaluokkien jälkeen, Helvi opiskeli Estrid Hirnin ohjaamana keskikoulun alimmat luokat sekä pianon soittoa. Neljännelle luokalle Helvi siirtyi Helsinkiin Töölön Yhteiskouluun asuen tuttavaperheen luona. Helsingissä jatkuivat myös soittotunnit Konservatoriossa.
Keskikoulun jälkeen Helvin työura alkoi 1920-luvun lopulla opettaja-kirjailija Urho Karhumäen perustaman Nummelan Osuuskassan ensimmäisenä virkailijana Hajaannuksen talossa Keskipisteen laidalla. Eroittajan talossa Helvillä oli jonkin aikaa myös ns. lyhyttavaraliike.
Kun Rauni Lindroos vuonna 1933 avioitui Suomen linja-autoliikenteen uranuurtajiin kuuluneen Urpo Kansanahon kanssa ja muutti pois Nummelasta, siirtyivät hänen kahvilansa sekä maito- ja leipäkauppa Helville, joka oli vuonna 1930 avioitunut Niilo Hellen (*1905) kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Ritva (*1934) ja Ari (*1937).
Helvi Hellen kahvilan yhteydessä toimi myös Nummelan matkahuolto. Talon kellarissa taas valmistettiin ja pullotettiin usean vuoden ajan virvoitusjuomia. Lotta-järjestöön Helvi kuului koko aikuisikänsä ja sotavuosina hän toimi mm. Nummelan ilmavalvonnassa. Soittotaitoa tarvittiin erilaisissa säestystehtävissä. Ruotsin- ja saksankielen taitoja taas kahvilan asiakaspalvelussa.
Leskeksi vuonna 1942 jäänyt, Viipurista evakkona lähtenyt Anna Matilda Tylli tuli Nummelaan ja vuokrasi Eroittajan talossa olleen Helvi Hellen kahvilan ja kioskin vuonna 1944.
Helvi ja Niilo Helle muuttivat lapsineen Helsinkiin vuonna 1943. Helvillä oli mm. kukkakauppa Etu-Töölössä. He palasivat kuitenkin Nummelaan 1950-luvun puolivälissä. Helvi kuoli Nummelassa vuonna 1956.
Niilo Helle (*1905 Vihti) syntyi Edvard ja Alina Hellen vanhimpana poikana perheen ja puusepänverstaan ollessa Vihdin kirkonkylässä. Perhe muutti Nummelaan Toimelan tuolloin vielä yksikerroksiseen taloon Albertinkadun varrelle. Niilo kuten muutkin veljekset (Jaakkoa lukuun ottamatta) oppivat puusepän ammatin. Verstaan konkurssin aikoihin vuonna 1930 Niilo avioitui Helvi Lindgrénin kanssa. Nuori perhe sai asunnon Helvin äidin Matilda Lindgrénin rakennuttaman Eroittajan liiketalon yläkerrasta. Niilolle riitti erilaisia töitä suuren tontin ja talon huollossa. Hän istutti kymmeniä omenapuita, hevoskastanjoita sekä aitapensaita, myös tonttiin vielä silloin kuuluneen Matkustajakodin alueella.
Sotia edeltäneinä vuosina Niilo toimi myös Vakuutusyhtiö Suomen asiamiehenä ja kiersi polkupyörällä lähikyliä. Niilolla oli aina koira ja sunnuntaiset metsästysretket eläinlääkäri Petterssonin kanssa olivat tärkeitä.
Vuonna 1941 Niilo kävi reserviupseerikoulun Niinisalossa. Sodan jälkeen hän jäi luutnanttina töihin Pääesikuntaan ja perhe muutti vuonna 1943 Helsingin Töölöön.
Armeijavuosien jälkeen Niilo toimi liike-elämässä. Nummela pysyi kuitenkin tärkeänä paikkana. Vanha Eroittaja myytiin, sen jälkeen kun tontin takaosaan rakennettiin ensin saunarakennus, mihin Helvin äiti, Lindgrénin mamma pääsi asumaan. Vuonna 1949 mamma sekä Helvin ja Niilon perhe pääsivät muuttamaan uuteen tilavaan omakotitaloon. Nummelassa perhe vietti kaikki viikonloput ja loma-ajat.
Helvin kuoleman jälkeen Niilo sai työpaikan Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirissä. Hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä asti silloisen Tarvontien, nykyisen Turun moottoritien alkuvaiheen hankintapäällikkönä.
Niilo avioitui uudelleen ja rakennutti Else-vaimonsa kanssa omakotitalon Huhdanmäen laelle. Saunamäestä käsin Else kävi vielä monta vuotta töissä Helsingissä. Niilo Helle kuoli vuonna 1980 ja Else Helle, joka asui lähes elämänsä loppuun asti Saunamäessä, vuonna 1997.