Taivaantie 41
Hanna Hernberg rakennutti Päivölän päärakennuksen yliarkkitehti Hugo Lindbergin piirustuksien mukaisesti 1904. Siis 120 vuotta sitten.
Sitä ennen oli valmistunut SOLMILA niminen huvila vuonna 1894 hänen yksityiskodikseen, jossa ehdittiin pitämään talouskoulua ja mm. Blomstedt suku vuokrasi kesäasunnokseen. Päivölän alapuolelle rakennetiin myös saunarakennus v.1900 jossa sijaitsi myös leivintupa. Venny Soldan-Brofeldt on myöhemmin maalannut kyseisen Päivölän saunarakennuksen, joka teos on Järvenpäässä V S-B kokoelmassa.
Hanna Hernberg oli Vuorelan kasvatuslaitoksen johtajatar ja saattoi sijoittaa Vuorelan tyttöjä Päivölään talousharjoitteluun, huolimatta siitä että Päivölässä oli vieraana talouselämän merkkihenkilöitä, taiteilijoita, musiikin ja muun kulttuurin henkilöitä. Itse hän oli myös laulajatar mikä kertoo siitä että hän saattoi tutustua suomalaisiin kulttuuripersooniin. H.H. opetti laulua silloisessa Länsi-Uudenmaan kansanopistossa, joka sijaitsi myös Haapakylässä, kuten Solmila ja Päivölän sauna. Seppo Heikinheimon Oskar Merikannon elämäkerrassa mainitaan laulajatar Hanna Hernberg kun ollaan tutustumassa professori Merikannon uuteen flyygeliin. Vuorelan ja Päivölän lisäksi tuntuu talouskoulun olleen tärkeä Hanna Hernbergille josta kertoo se että tunnetuista siemenliikkeistä tilattiin huomattava määrä erilaisia siemeniä, joiden kasvua voitiin mielenkiinnolla seurata. Rakennettiin vielä TIRKKULA niminen huvila Päivölän alapuolelle 1911 talouskouluksi. Piirustukset teki Herman Grönbärj (huomaa kirjoitusasu). Grönbärj oli myös teosofi jota aatetta myös H.H. kannatti, kuten myös Pekka Ervast jonka toimintaa H.H. huomattavalla summalla toisinaan tuki, verrattuna hänen saamaansa palkkaan Vuorelasta. Hanna Hernberg kuoli 1915 ja talouskoulu hiipui mutta Päivölä jatkoi toimintaansa.
Arkkitehti Rancken ja Tohtori Limnell Päivölässä
Rancken ja Limnell ostivat Päivölän vuonna 1915. Arkkitehti suunnitteli Päivölän yläpuolelle SOLBACKA rakennuksen, jossa Limnell asui ja päädyssä oli tohtorin vastaanottotilat Päivölän vieraille. Jo silloin hän määräsi joitakin hoitoja, Hän myös painatti pieniä vihkosia joissa kerrottiin kuinka ihmisen tulisi noudattaa hyviä elämäntapoja. Olihan Limnell ollut aikaisemmin Kauniaisten kylpylän, Bad Grankullan lääkäri. Ilmeisesti vuosi 1918 oli niin vaikea että herrat päättivät luopua Päivölästä ja myivät sen EMMY LINDBERGILLE.
Emmy Lindbergin aika
Vaikuttaa siltä kuin Päivölä olisi ollut 1918 jälkeen vähän aikaa hiljaa mutta 1920 saapui johtajattareksi Fanny Wulff ja Solbacka ja Solmila huviloita remontoitiin paremmin täysihoitolakäyttöön sopiviksi.
Suomalaiset kulttuuripersoonat löysivät Päivölän, kuten myös ”vanhat” kävijät alkuvuosilta.
1930 luvulla Emmy Lindberg matkusti Tanskaan Skodsborgin kylpylään tohtori Sucksdorffin kanssa tutustumaan fysikaalisiin hoitoihin kuin myös erilaisiin kylpyhoitoihin. 1938 valmistui Päivölään kylpyläsiipi, tilavuudeltaan samansuuruinen kuin päärakennus. Alakerrassa oli hoito ja kylpytilat ja yläkerrassa asuttiin. UKV-kone ja eräänlainen sähköhieroma-kone kuului varustukseen. Kylpylistasta voisi poimia: Happikaasukylpy, männynhavu hiilihappo ja muurahaishappokylvyn. Kylpylän takahuoneessa oli myös suolahappopullo. Ei ole varmuutta sen käytöstä. Kaikki vieraat eivät osallistuneet hoitoihin, vaan halusivat vain olla täysihoidossa ja kulkea mäntymetsässä ja nauttia otsoni pitoisesta ilmasta. Presidentin rouva Ester Ståhlberg kuului ensimmäisiin 1938 kylpyvieraisiin.
Päivölästä tehtiin sotasairaala 1939- 1944.
Ruokasalikin muutettiin suureksi potilashuoneeksi, ja taloa jatkettiin funkkistyylisellä siivellä , joka toimi hoitohenkilöstön ruokailutilana ja huoltotilana. Useat vihtiläisetkin olivat palveluksessa sotasairaalassa.
Päivölässä oli myös saksalaisia sotilaita ja suunniteltiin jopa toipilaskotia Päivölästä heille mutta kuten historiasta tiedetään, se ei olisi ollut mahdollista.
Sodan jälkeen toiminta jatkui mutta 1960- 1970 luvuilla hoidot jäivät historiaan, ehkä männynhavukylpy oli vielä suosiossa.
Kirjailijaryhmä Tulenkantajat, kirjailijat Ilmari Kianto, Tito Colliander ja Lempi Jääskeläinen vierailivat Päivölässä ja monet muut.
Emmy Lindberg kuoli 1963 ja Mäkelän perhe jatkoi Päivölän toimintaa.
Mäkelän perhe jatkaa
Päivölän viralliseksi nimeksi tulee: Päivölän Täysihoitola ja Virkistyskoti Oy. Käyttönimenä on Päivölän Virkistyskoti sadan vuoden takaa ei enää Päivölän Kylpyparantola/ Päivölä Badsanatorium tai Päivölän Lepokoti.
Päivölän rantaan rakennetaan 1970-lvulla viisi erillistä kesäasuntoa, jotka palvelevat hyvin erillisiä perheitä. Tulipalo tuhosi Emmy Lindbergin rakennuttaman kylpyläsiiven joka kuitenkin toimi majoituskäytössä, kylpylätoiminta oli jo historiaa.
1987 elokuussa oli majoituksessa vierasmaalaisia lentäjiä kun tulipalo yllätti mutta kulttuurihistoriallinen päärakennus säilyi.
Toiminta yllättävästi jatkui, etenkin Suomen Punaisen Ristin ensiapukurssin järjestäjänä ja erilliset huvilat ja kesämökit olivat tarpeen jotta kurssilaisille saatiin yösijat. SPR:n ensiapukurssit olivat seuraavina vuosina tärkeä osa Päivölän toimintaa.
Kulttuurin puolella taidenäyttely Vihtiläistä nykytaidetta oli vuoden 1988 merkittävä tapahtuma. Täysihoidon tarjonta yksityisille ihmisille jäi pois.
Tilalle tulivat eri järjestäjien taideleirit musiikkiopistojen leirit, kuitenkin myös yksityisten ihmisten kokoontumiset joko vain juhliin tai useamman päivän kokoontuminen jonkin aiheen ympärille. Myös kirjallisuuspäivät saivat suuren suosion. Vanha kulttuuri jatkui näin.
Päivölä täyttää tänä vuonna 120 vuotta.
Mikael Mäkelä Päivölässä heinäkuussa 2024
