Nummelan Osuuskassa, muutos Uudenmaan Osuuspankiksi
Ihmisten muistitiedon lisäksi pankin alkuajan vaiheista löytyvät seuraavat tiedot Eino Ketola Vihdin Historia 1918-1965 kirjasta. Lisätietoa osuuskassojen/pankkien vaiheista löytyi Mikko Laakson Me perustamme Osuuskassa kirjasta.
Aluksi Osuuskassa toimi kansakoululla ja siirtyi sitten ns. Hajaannuksen taloon, joka sijaitsi osoitteessa Asemantien 1.
Nummelan osuuskassa merkittiin kaupparekisteriin 25.9.1923 . Sen ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat tilanomistaja, maisteri Lauri Palojärvi, lohkotilallinen Karl Eklund ja tilanomistaja tuomari Arthur Granholm sekä tilanomistaja J.G.Heikkilä. Osuuskassan ensimmäinen hoitaja oli opettaja-kirjailija ja hetken tehtailijakin toiminut Urho Karhumäki (1923-27). Hänen jälkeensä tehtävää hoitivat Helvi Lindgrén (myöh. Helle) (1928-30), rouva Fanny Turkulainen (1931-32), merkonomi Siiri Nurmi (1933-46).
Nummelan Osuuskassa osti 23 syyskuuta 1933 pidetyssä pakkohuutokaupassa poliisikonstaapeli Emil Huhdan omistaman Harjunsyrjä nimisen tilan 40 655 markalla. Tässä talossa asui kassanhoitaja Siiri Koponen (myöh. Nurmi).
Vuonna 1937 Nummelan Osuuskassalla oli 170 jäsentä. Jäsenkunnassa näkyi sama ilmiö kuin Selissäkin: osuuskassan perusti sivistyneistön ja kaikentyyppisten viljelijöiden yhteisrintama. Ensimmäinen pankkifuusio tapahtui 1939 kun OlkkalanSeudun Osuuskassa fuusioitu Nummelan kanssa.Vuonna 1940 Nummelan Osuuskassalla oli 208 jäsentä ja talletuksia 2,9 miljoonaa markkaa. Sodan vuoksi evakkoon joutunut Ritseppälän Osuuskassa fuusioitui Nummelan Osuuskassaan 1946.
Eroittajan liiketalo 1956
Vuonna 1947 Osuuskassa johtajaksi valittiin Ritseppälän kassanhoitaja Johannes Jaarinen jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1963.
Nummelan Osuuskassa osti alkuperäisen Eroittajan liiketalon 1948 ja rakennutti 1956 uuden pankkisalin Vesikansantien puoleiseen lisäosaan. Tuolloin siirtyi myös sisäänkäynti talon etukulmaan. Yläkerran kuusiruutuiset ikkunat muutettiin kaksiruutuisiksi. Noihin aikoihin oli tontin etukulmassa Helsingin Puhelinyhdistyksen vihreä puhelinkoppi. Kun Osuuskassa siirtyi Eroittajan rakennukseen, toimi johtajana Johannes Jaarinen, jonka poika Lassi Jaarinen toimi myöhemmin pitkään apulaisjohtajana. Jaarisen aikana osuuskassaan fuusioitui 1959 Vihtijärven Osuuskassa, sekä Karkkilalainen Siikaisten Osuuskassa. Osuuskassojen keskusliitto koitti saada pieniä kassoja yhdistymään ja ehdotti Nummelan Osuuskassan nimen vaihtamista Vihdin Osuuskassaksi. Pankin hallinto tutki asiaa, mutta äänestyksessä vanha nimi voitti. Isompi muutos tapahtui 1963, jolloin Nummelan Osuuskassa laajensi toimialuettaan Kirkkonummen Veikkolaan ja Ojakkalaan, muuttaen nimensä Vihdin-Karkkilan Osuuskassaksi, joka paremmin kuvasi toimialueen laajuutta.
Kuva osuuskassasta sisältä, 1960-luvun alusta, ehkä talvelta 1964.Osuuskassan työntekijöitä: vasemmalta Liisa Klemettilä, Siiri Nurmi, Mirja Nurmi ja Kerttu Laine
Pankilla oli Nummelan lisäksi konttorit myös Karkkilassa ja Vihdissä. Pankki oli myös markkinajohtaja alueellaan. 1970 katettiin rakennuksen takana vanhan ja uuden osan välinen tila.
Nummelan Osuuskassan työntekijät vuonna 1963:Vasemmalta Siiri Nurmi, Mirja Nurmi, Liisa Klemettilä ja Kerttu Laine
Seuraava pankinjohtaja oli Viljo Keränen, jonka toimikausi kesti vuoteen 1974. Keräsen aikana pankki aloitti asuntorakentamisen rahoittamisen Nummelassa rahoittaen mm. As.Oy Tallerivin rivitalojen rakentamisen osoitteeseen Lohjantie 15 vuosina 1966-67. Vilkastunut asuntorakentaminen johti myös siihen, että pankki perusti kiinteistövälitysyhtiön. Osuuskassat muuttivat nimensä uuden pankkilain johdosta Osuuspankiksi vuodenvaihteessa 1970. Pankki kasvoi asukasmäärän kasvaessa ja 1972 pankin talletukset olivat jo 18,6 Mmk. Nummelan konttoria laajennettiin vuosien aikana kahteen otteeseen. Keräsen jälkeen oli vuorossa Jorma Nissi, joka toimi johtajana vuodet 1974-1991. Vihdin-Karkkilan Osuuspankki palkittiin alueensa parhaana osuuspankkina 1976. Pankin toimiala myös kasvoi 1970-luvulla, jolloin mukaan tuli myös yritystoiminnan rahoittaminen, joka 1980-luvulla oli > 20% luotonannoista.
Kerttu Laine uuden pankkitiskin takana.
Nissin aikana pankki aloitti uuden toimitalon rakentamisen Nummelaan Vihdintie 3 osoitteeseen, josta se oli ostanut tontin Vihdin Sähkö OY:ltä. Uusi toimitalo oli tarpeen, sillä kasvava henkilöstö ei kokonaisuudessaan mahtunut sinne ja mm. lakimiehet työskentelivät Karkkilassa. Uudet toimitilat valmistuivat joulukuussa 1981.
Pankin kovan kasvun myötä 1980-luvulla alkoi monille osuuspankeille tulla luottotappioita, jonka johdosta suunniteltiin etelä-Suomeen suurfuusiota. Tähän ei länsi-uudellamaalla haluttu mennä, vaan fuusiota lähdettiin neuvottelemaan Lohjan, Karjalohjan, Nummen, Pusulan, Selin ja Vihdin-Karkkilan Osuuspankkien kesken. Asiasta päästiin sopuun ja lopulta mukaan tuli vielä Kirkkonummen Osuuspankki. Pankit yhdistyivät elokuussa 1992 Länsi-Uudenmaan Osuuspankiksi. Pankin pääkonttori tuli Lohjalle. Tavallinen asiakas ei välttämättä huomannut toiminnassa eroa, mutta konttoriverkosto alkoi pikkuhiljaa harventua.
Seuraava nimenvaihto tuli vasta 1.10.2019, kun Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankit yhdistyivät Uudenmaan Osuuspankkiin. Pankkien fuusiot eivät päättyneet tähän, vaan vuoden 2022 alusta Itä-Uudenmaan ja Helsingin Osuuspankki yhdistyivät Uudenmaan Osuuspankkiin ja pääkonttori siirtyi Helsinkiin. Nummelassa Vihdintien kiinteistössä toimii vuonna 2025 Uudenmaan Osuuspankin Nummelan konttori.
Uudenmaan Osuuspankin Nummelan toimitalo on Vihdintien varrella.