Nummelan asema oli aluksi 4. luokan asema (asemien luokitus 1-5, 1 oli paras). Asemalta sai moni työpaikan.

 Esimerkiksi 1910-luvulla siellä työskenteli päällikön lisäksi kirjuri, sähköttäjä virkamiehiä, ratamestari, asemamiehiä ja vaihdemiehiä. Alkuvuosina henkilökunta vaihtoi varsin usein työpaikkaa. Monet asuivat ns. virka-asunnossa tai muuten lähellä asemaa Ridalin tai Hemmilän tilan mailla. Tuolloin ilmeisesti vain ratamestari Rosendahlilla oli oma talo, Metsola, Albertinkadun varrella.

Lohjan puoleisella piha-alueella oli myös asemamiesten yksikerroksinen vaalea talo, jossa oli kaksi asuntoa. Siellä asui aikoinaan mm. Nummelan postissa virkailijana toiminut Liisa Toikkanen (os. Velin) perheineen.

Katavat

Kari Katava on kertonut helmikuussa 2013:

Kesällä 1955 Nummelaan muutti Katavan perhe. Isä Erkki Katava oli koulutukseltaan rakennusmestari ja toimi viimeksi ratamestarina Iittalassa vastaten ratajaksosta Hämeenlinna – Toijala. Isä sairastui vakavasti ja joutui sairaseläkkeelle. Saimme vuokra-asunnon Nummelan asemalta, koska siellä oli vapaana asunto .
Meitä oli viisi poikaa,  5-13 vuotta vanhoja sekä vanhemmat.

Asemarakennuksen toisessa päädyssä asui silloin vanhempi asemamies Väisänen vaimonsa kanssa. Väisäsen muutettua töihin Lohjalle tähän asuntoon muutti asemamies Kauko Sandroos perheineen. Heillä oli 2 poikaa ja 3 tyttöä.

Sitten oli ratapihan reunassa Lohjan suunnassa asuinrakennus (asemamiestentalo), jossa oli kahdelle perheelle asunnot. Talo purettiin myöhemmin. Tässä talossa asui asemamies Borgelin perheineen. Heidän lapsensa Irma ja Risto olivat jo vanhempia.

Asemamiesten talon toisessa asunnossa asui asemamies Väinö Lindqvist perheineen (2 tyttöä). Lindqvistit olivat siinä talossa viimeiset asukkaat ennen kuin se purettiin.

Katavan perhe:

Isä    Erkki Katava        s. 1909   Suonenjoki    k.1992 Vihti
Äiti    Helvi Katava        s.1909    Viipuri            k.1989 Vihti
Pojat: Esko, Olli, Kari, Hannu ja Heikki.

Sandroosit 

Anitta Sandroos on kertonut marraskuussa 2013:

Sandroosin perhe:

Vanhemmat:
Kauko Sandroos *1924 Vihti k. 2009 Vihti
Helli Sandroos (o.s. Aitamurto) *1923 Utajärvi

Lapset:
Pentti *1946 Vihti
Eila *1948 Vihti
Pertti *1949 Muhos
Anitta ja Anne *1956 Muhos

Isä lähti 17-vuotiaana reservin pikakoulutettuna rintamalle ja haavoittui v. 1944 Rukajärvellä. Hän kuitenkin kuntoutui ja aloitti pitkän työuransa VR:n palveluksessa.
Vuosina 1946-1948 hän työskenteli Rajamäen asemalla. Perhe muutti vuonna 1948 Muhokselle, jossa isä työskenteli vuoteen 1960 saakka. Sieltä perhe muutti Nummelaan ja pitkä työsuhde jatkui Nummelan asemalla aina vuoteen 1983 saakka. Isä jäi työeläkkeelle 59-vuotiaana ja palveluvuosia VR:llä oli kertynyt yhteensä 37. Isän eläkkeellelähtöpäivänä henkilöliikenne Nummelan aseman  kautta päättyi. 
 
Isän työnimike oli aluksi asemamies. Virkalakki oli sininen. Asemamies ei saanut lähettää junia, hänen työtään olivat mm. rahtikirjojen kirjoitus, matkalippujen myynti ja rahtitavaroiden punnitus. Myöhemmin isä kouluttautui junasuorittajaksi, jolloin myös virkalakki muuttui punaiseksi. Junasuorittaja sai lähettää junia ja hänellä oli vastuu raiteiden vaihteista. Lähettäjä oli yhteydessä Lohjan ja Riihimäen asemien henkilöiden kanssa ja junien saapuminen ja edelleen lähettäminen olivat minuutin tarkkaa työtä. Isä työskenteli päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin ja toisinaan öisin. Päivisin isä työskenteli asemapäällikön kanssa.  Iltaisin ja viikonloppuisin isän vastuualueella olivat junien lähetykset ja matkalippujen kirjoitukset matkustajille. Isä päivysti usein öisin, koska tavaraliikennettä oli myös öiseen aikaan. Asemapäälliköllä oli ns. säännöllinen virka-aika. Hänen työpäivänsä päättyi klo 16.00 ja viikonloput olivat vapaita.

Äiti hoiti kotia kunnes kaikki lapset kasvoivat kouluikäisiksi. Kodin ulkopuoliset työt äiti aloitti v.1966, jolloin hän aloitti Inkeri Lehtosen kanssa yksityisen ruokalatoiminnan Rak-Vesin tiloissa. Inkeri Lehtosen lopetettua äiti pyysi työkaverikseen  Eila Väätäsen. Tehtaan tiloissa toimi Vihdin ammattikurssikeskus, jossa koulutettiin metallialan työntekijöitä. Ruokala oli avoinna myös viikonloppuisin. Ruokalan asiakkaita olivat ammattikurssikeskuksen opiskelijat, Rak-Vesin työntekijät ja henkilökunta sekä jonkin aikaa Martelan työntekijät. Ruokalatoiminta siirtyi aikanaan Valtion Ravitsemuskeskukselle. Tämän jälkeen äiti työskenteli muutaman vuoden Tölkin tehtaalla, josta palasi ammattikurssikeskukseen opiskelijoiden asuntolan yleistilojen siistijäksi. Tästä työstä hän jäi työeläkkeelle vuonna 1988.

Muita asemarakennuksessa asuneita

– Keskustan puoleisessa asunnossa asui Risto Reijo perheineen 1960-luvun lopulla.

– Esko ja Toini Varttinen (o.s. Huurre) asuivat asemapäälliköiden talossa kahdestaan vuodesta 1963-64 vuoteen 1969 Esko Varttisen toimiessa Nummelan asemapäällikkönä aikana, kun liikennöinti radalla oli vielä sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Esko Varttinen jäi sairaseläkkeelle vuonna 1969 ja Esko ja Toini Varttinen muuttivat takaisin Nastolaan, jossa heillä oli 1960-luvun alussa peritty omakotitalo. Esko Varttinen kuoli jo tammikuussa 1971 nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana.

Toini Varttisen vanhemmat Kaarlo ja Aino Huurre asuivat asemalla Toinin lapsuudessa 1910-20-luvulla. Kaarlon työpaikka siirtyi Hankoon paljon ennen toista maailmansotaa ja Toini kävi keskikuolua Lohjalla ennen Hankoon muuttoa.


– Asemamies Kauko Sandroosin poika Pertti asui vuosina 1973 – 1979 Nummelan asemarakennuksessa. Hänen työpaikkansa oli Lohjan asemalla. Hän teki myös työuransa VR:n palveluksessa.

– Nyt rakennuksen yläkerrassa asuvat Heidi ja Arvi Vuokila (vuodesta 1987 alkaen) ja toisessa asunnossa Mirja ja Markku Reuna. Myös he ovat olleet VR:llä työssä.



Markku Reuna on helmikuussa 2014 kertonut :

Asemarakennuksen yläkerran Lohjan puoleinen asunto vapautui huhtikuussa 1983, kun asemamies Kauko Sandroos vaimoineen muutti  omistusasuntoonsa Enäjärventien varrelle. Muutin vaimoni Mirjan kanssa tähän asuntoon syyskuussa 1983. Olemme tehneet asunnossa täydellisen tämän päivän tarpeiden mukaisen remontin rakentamalla mm. suihkutilat. Lämmin vesi tulee vesiboilereista keittiöön, vessaan ja suihkuun. Keittiössä on kuitenkin edelleen Sandroosien aikainen puuhella ja se on kovassa käytössä.

Sekä olohuoneessa että makuuhuoneessa on säilytetty vanhat kaakeliuunit, joita edelleen lämmitetään. Lämpö pysyy hyvin ja pitkään.

Muutin Kuortaneelta Nummelaan vuonna 1972 ja aloitin VR:n palveluksessa vuonna 1975.

Perheeseen kuuluu kaksi lasta, poika ja tyttö.

Keskipisteen puoleisessa päädyssä asui vuonna 1983 Jorma Rokka, joka oli myös VR:n palveluksessa. Hänen muutettuaan Helsinkiin tähän asuntoon muuttivat Arvi ja Heidi Vuokila, jotka edelleen asuvat siellä.

Muita asemamiesten talossa asuneita 

– Asemamies Arvo Lindfors

– Asemamies Borgelin vaimonsa  ja lastensa Irman ja Riston kanssa.

– Asemamiehet Pohjola ja Nikkanen perheineen

– Asemamies Väinö Lindqvist vaimonsa Ellin ja tyttäriensä Pirjon ja Marja-Liisan kanssa. He olivat rakennuksen viimeiset asukkaat ennen kuin talo purettiin.