Lehtori Toivo Richard Hirn (1870) muutti 1938 Jyväskylästä Nummelaan. Hän oli vuosikymmenet toiminut Jyväskylän lyseon saksan ja ranskan kielen opettajana.
Harry Åkerman oli usein lehtori Hirnin apupoikana. Hän haki kaupasta tai Tuusalta maitoa, kantoi puita sisälle ja lämmitti uuneja. Hän toi sisälle myös vettä kaivosta. Talvella hän loi tiet auki lumesta. Toivo-setä, niin Linderoosin perheen lapset häntä kutsuivat, kyllä kokkaili jotain pientä keittiössä. Matkalla sinne ja takaisin hän joskus satutti varpaansa kynnyksiin tai ovenpieliin ja sadatteli tuolloin kovaäänisesti. Joskus Toivo Hirn kävi syömässä Vihdinseudun Osuusliikkeen ravintolassa.
Toivo Hirn istui mielellään korituolissa verannalla, missä hän luki, katseli ohikulkijoita tai ”jumppasi” varpaitaan. Lattialla hänellä oli käpyjä tai kiviä, joita hän siirsi varpailla kasasta toiseen. Huonon verenkierron takia hänellä oli usein jalkasärkyä ja siksi hän kulki myös mielellään paljasjaloin, jopa Keskipisteen kauppoihin asti. Hänellä oli viittamainen takki ja hän käytti kävelykeppiä. Hänellä oli edustavan pyöreä vatsa. Myös hänen silmälasinsa olivat pyöreät. Aikansa tavan mukaisesti, hän keräsi kahden päreen avulla hevosenlantaa maantieltä pihapiirin kukkia varten. Kerätessään lantaa peltiämpäriin hän jutteli itsekseen.
Kun Nummelan lentokentällä 1940-luvulla filmattiin elokuvaa ”Herra ja ylhäisyys” oli Toivo Hirn monien kyläläisten ja sukulaisten tavoin avustajana filmissä.
Toivo Hirn oli leppoisa herra, joka mm. heitteli ikkunastaan lapsille makeisia. Hänellä oli myös tapana avata ikkunan molemmat puolet, kun hän pesi hampaansa ja ”purskutti” veden alas pihalle. Helga Aaltonen pesi lehtorin pyykit.
Mikko Laakso kävi nuorena poikana mielellään lehtorin luona juttelemassa kaikenlaisista asioista, varsinkin kun hän oli ”pitkän” saksan opiskelija. Ilmeisesti vain harvat kyläläiset vierailivat lehtorin luona. Heihin kuuluu kuitenkin Tuusan talon tytär Rauha Sjelfman. Kurt Linderoos on kertonut, että jopa heille saman talon lapsille oli eräänlainen kunnianosoitus päästä käymään Toivo-sedän huoneisiin. Hänellä oli kaikkialla paljon papereita.
Linderoosin perheen tytöt jättivät Toivo-sedälle talviseuraksi nuken. Tuo mollamaija kirjoitti tytöille kirjeitä. Toivo Hirn luki kesäisin tytöille satuja, eräänlaisia jatkokertomuksia, jotka hän oli itse sepittänyt. Hän kirjoitti kaiken aikaa jotakin, mm runoja Nummelasta ja Harjulan huvilasta, Luontolasta, Keskipisteestä ym., myös monista nummelalaisista, kuten räätäli Louhesta ja suutari Kalliosta.