Lehtonen Kalervo

Albertinkatu 32/Hannankatu 21 Harjula

Lehtoset 

Nummelineilta Harjulan talon osti v. 1928 Perniöstä Nummelaan tullut nuohooja Frans Niilo Fransinpoika Lehtonen (*1899). Tytär Toini Tellervo (sittemmin Tylli) oli syntynyt vielä Perniössä, mutta poika Frans Kalervo syntyi jo Vihdissä 1928. Perheen emäntä Vesta Aurora oli syntynyt v. 1900 Perniössä.  

Niilo ja Vesta Lehtonen sekä lapset Tellervo ja Kalervo 1950-luvun puolivälissä.

 

 Kalervo Lehtonen työskenteli Osuusliike Auran  vanhassa talossa Maatalousosastolla. Muita samalla osastolla työsä olleita oli  Erkko Kalervo, Helge Virtanen, Kalervo Kunnas, Kalle Hirvonen,  Kai Leino, Eila Salmi (myöh. Jaarola)(vuosina 1956-1961). 

Rankan päivätyön jälkeen ei Niilo Lehtonen juurikaan jaksanut osallistua kylän yhteisiin rientoihin. Vain vapaapalokuntatoiminta sai hänestä innokkaan puuhamiehen. Isän harrastus vaikutti ilmeisesti Kalervo-pojan ammatinvalintaan. Hän nimittäin palveli Helsingin palolaitoksella eläkeikäänsä asti. 

Niilo Lehtosen lempilevyihin kuuluivat ”Sisar hento valkoinen” ja ”Lumihiutaleita hiljalleen”. Vanhat arvokkaat levyt kuuluvat nyt Kalervo Lehtoselle, jonka elämään musiikki on myös aina kuulunut. Saatuaan opin Nummelan torvisoittokunnassa hän jatkoi vuosikausia Helsingin palolaitoksen orkesterissa. Harvinaisen, oman kylän tuotantoa olevan levysoittimen Niilo Lehtosen perikunta lahjoitti v.1987 Vihdin museoon. Siellä säilytetään myös Kalervo Lehtosen levykokoelmaa. 

 

Pieni ryhmä ulkona, ilmeisesti jollakin lavalla. Vasemmalla soittokunnan johtaja Väinö Louhi. Takana vasemmalta Jouko Helle, Aarne Rantanen, Arto Järvensivu ja Jyrki Helle. Edessä Seppo Merikallio, Pertti Merikallio ja Kalervo Lehtonen.
Nummelan torvisoittokunnan jäseniä kivikoulun ala-aulassa 1950-luvun alussa: vasemmalta Leopold Hietanen, Seppo Merikallio, Aarne Rantanen, Väinö Louhi, Jouko Helle, Juhani Vironen, Jyrki Helle, Martti Alirosti, Kalervo Lehtonen ja soittokunnan johtaja Matti Rounioja.

Kalervo Lehtonen (*1928 Vihti) on marraskuussa 2009 kertonut: 

 

Aloitin soittoharrastukseni Nummelan torvisoittokunnassa vuonna 1949. Räätäli Väinö Louhi toimi silloin soittokunnan johtajana. Alkuun soitin Es-kornettia, myöhemmin enemmän trumpettia. 

Väinö Louhi opetti meitä nuoria soittamaan. Aluksi harjoittelimme mestarin kotona Kanervalassa ja myöhemmin myös kansakoulun veistoluokassa.  Harjoituksia pidettiin kaksi kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Soittokuntaan kuului noihin aikoihin  7-10 soittajaa. Ennen sotia toimineesta torvisoittokunnasta  olivat vielä jonkin aikaa mukana Martti Alirosti ja  soittokuntaa aikoinaan johtanut Luukas Leopold Hietanen. 

Sotien jälkeen otettiin käyttöön kunnantalon ullakolla säilytetyt soittimet. Joillakin oli oma soitin. Jokainen huolehti omasta soittimestaan ja harjoitteli  kotona.Väinö Louhi teki valtavan työn soittajien parissa.  Hän teki esim. itse tavalliselle paperille kauniilla käsialallaan jopa nuottiviivat ja kopioi nuotit. 

Harjoiteltuamme vuoden  verran  esim. marssia ”Kevät on tullut” ja joitakin kansanlauluja, oli ensimmäinen esiintymisemme, kun soitimme vappuaamuna puukoulun rinteessä. Myöhempinä vuosina soitimme vappuna perinteisesti Matkustajakodin parvekkeella. Eräänä vappuna soitettuamme parvekkeella siirryimme kirkonkylään, mistä kulkueena edelleen Irjalan hautausmaalle soittamaan. 

Soitimme myös erilaisissa  tapahtumissa, esim. Vihdin kunnantalolla ja kentällä, Vihdin Meijerillä, Leppärlän Maamiesseuran talolla, osuuskauppojen juhlissa  jne.