Willamon huvila

Pajulan isäntä ja hevonen Willamon huvilan edessä. Kuva: Eero Merivirran kokoelma

1920-luvulla tällä kuten muillakin lähitonteilla oli Hemmilän tilan rakennus, mäkitupa, lähellä Elgin rajaa. Helsinkiin johtaneelta maantieltä päästiin tontille rukoushuoneen ja Östermanin talon välistä, loppuosa tiestä oli kärrytietä. Naapuritaloissa asuivat Elgit ja Aaltoset. Elgin puoleisella rajalla oli koivuja, joiden omistussuhteista riideltiin raastuvassa asti. 1930-luvun lopulla Aallon miehet, naapuri- Aaltoset rakensivat tontille mustaksi huvilaksi kutsutun kesähuvilan.

Tervavedellä käsitellyssä vihreäkattoisessa huvilassa oli huone ja keittiö sekä kemikaaleilla toiminut sisävessa. Ikkunoita suojasivat vihreäksi maalatut luukut, kun omistajat eivät olleet paikalla. Huvilassa oleskeltiin pääasiassa kesällä, mutta joskus myös talvilomalla. Sotavuosina talolla oli enemmän käyttöä. Kun omistajat eivät olleet Nummelassa, talonvahteina toimivat naapuritalon Aaltoset tai Ritva Österman, myöh. Rissala.

Koko tontti raivattiin viljelysmaaksi tai nurmikoksi kolmen hevosen voimin. Pihapiirissä oli hernemaa, josta lapset saivat syödä vapaasti. Irma Salmela-Helenius viljeli myös porkkanaa ja mansikkaa. Pihapiirissä oli iso maakellari. Liiteri tontilla oli, mutta ei saunaa. Huvilan väki kävi naapurissa, Aaltosilla saunassa.

Hanna Willamon kanssa huvilalla oli hänen ystävänsä faktori Salmela. Kesänviettoon Nummelaan kuljettiin junalla. Faktori Salmelan kuoleman jälkeen mammaksi kutsuttu leskirouva oleskeli yhä kesäisin Nummelassa.

Hanna Willamon pojista toinen oli tuolloin everstin virassa Lapissa. Impi-tyttären puoliso oli rakennusmestari Leuto Pajunen. Hän oli innokas purjehtija ja kävi harvemmin Nummelassa. Myös Pajuset asuivat Helsingissä. Leuto Pajunen luki ääneen, kun Impi-vaimo teki ruokaa. Varakas rakennusmestari toimi monien laulajattarien ja näyttelijöiden mesenaattina. Myöhemmin Pajuset erosivat.

Impi Pajusella oli kasvattina Martti-niminen näkövammainen poika. Impi haki Martin Lapista, missä pieni poika asui huonoissa oloissa. Helsingissä poika pääsi sokeainkouluun. Pekka Laustio (1935) on kertonut, että Martti oli häntä pari vuotta vanhempi. Impi Pajunen ja Martti oleilivat usein huvilassa ja liikkuivat yhdessä kylällä. Talossa oli piano, jota ainakin Martti soitti. Naapurissa asunut Risto Österman neuvoi Marttia tekemään kanikoppeja. Impi-rouvalla oli myös Jokuli-niminen terrieri, joka kuuluu tappaneen siilejä kääntämällä ne ensin selälleen. Impi Pajunen toimi 1946-1947 Nummelan Martta ry:n puheenjohtajana, mikä viittaa siihen, että hän asui enemmänkin Nummelassa.

Hanna Willamon toisen tyttären, Rauha Koskikallion perheen kesäpaikka oli Palojärvellä.

Nummelassa kesiään vietti myös faktori Salmelan tytär Irma. Irma oli nuoruudessaan kova tanssimaan mm. Pajulan latotansseissa.

Tytöt olivat alle 20-vuotiaita, kun tulivat Nummelaan. Nissolasta haettiin maitoa. Irma Salmela opiskeli lääkäriksi ja työskenteli myöhemmin Heinolan reumasairaalassa. Hänen puolisonsa, tuomari Helen kaatui talvisodassa. Nummelassa Irma Salmela-Helen muistetaan miellyttävänä ja auttavaisena ihmisenä. Pekka Laustio sai tohtorilta avun, kun hänen kätensä jonkin hyönteismyrkyn takia turposi ja aiheutti valtavan kivun. Tohtori kirjoitti reseptin tavalliselle paperilapulle, joka kelpasi paikallisessa apteekissa.

Irma Salmela-Helen kävi myöhemmin Nummelan ystävien nimipäiväkutsuilla ja vietti mm. juhannusaattoa taiteilija Kaapo Rissalan ja hänen vaimonsa Ritvan Hiidenkivi-nimisessä kodissa harjun toisella puolella. Ystäväpiiriin kuului myös Lea Viman.

Irma Salmela- Helenistä tuli Impi Pajusen jälkeen kesäkodin omistaja. Jossain vaiheessa kiinteistö siirtyi rouva Willamon tyttärenpojalle. Jouko Koskikallio myi tontin osuuskaupalle. Talo oli vielä jäljellä, kun Prismaa rakennettiin 1990-luvun lopulla.