Ensimmäinen merkintä Nummelan Saarelan alueen asukkaista on 1890-luvun kirkonkirjoissa. Saarelan talo valmistui 1905. Se sijaitsi Asemantien ja Albertinkadun välimaastossa osana Hemmilän tilaan. Viktor Edvard Vicht perheineen asui tuolloin talossa.
Hemming Blomqvist, joka 1902 oli avioitunut Yli-Rostin omistajan tyttären Hilja Vilhelmiina Lindgrénin kanssa, piti 1905 lähtien talossa puutavaraliikkeen konttoria. Hän oli liikemies Niilo Ahlgrénin palveluksessa.
Ahlgrén oli Hemmilän emännän Aleksandra Sellgrénin veli. Saarelassa konttori toimi ainakin syksyyn 1917 asti. Tuolloin konttorissa ollut seinäpuhelin siirrettiin Yli-Rostille. Tammikuussa 1918 punaiset takavarikoivat puhelimen ja veivät sen työväentalon puhelimeksi. Puhelin palautui myöhemmin Yli-Rostille ja oli paikoillaan seinässä tammikuun 2000 loppuun asti. Puhelin on tallella nummelalaisen Mikko Yli-Rostin vanhojen esineiden kokoelmissa.
1920-luvulla Saarela kuului Albert Sellgrénille ja sen jälkeen hänen tyttärelleen Siiri Sofialle ja hänen miehelleen John Hänniselle aina 1970-luvun puoliväliin saakka.
Saarelassa tiedetään asuneen myös vuokralaisena pariin otteeseen ennen oman talon ostoa 1928 Nummelaan tullut nuohooja Niilo Lehtonen perheineen. Heidän kotinsa oli Saarelan harmonitehtaan puoleisessa päässä.
Saarelan alue Asemantien ja Albertinkadun välimaastossa. Saarelan alue etualalla.