Nummelan työväentalo on olut mukana monissa maamme erityislaatuisissa tilanteissa.

Nummelan työväenyhdistys joutui mm. tekemisiin venäläisen sotaväen kanssa, kun kunnan majoituslautakunnan määräyksestä Rientola otettiin linnoitustöitä tekemässä olleiden sotilaiden majoituskäyttöön helmikuussa 1917. Työväentalo oli sotilaiden käytössä lähes koko kesän. Elokuussa tapahtuneen muuton jälkeen talo oli huonossa kunnossa. Majoituslautakunta saattoi vasta lokakuussa luovuttaa talon korjattuna yhdistyksen käyttöön.

Kansalaissodan aikana 1918 työväentalossa toimi Nummelan punakaartin esikunta. Saman vuoden kesällä Rientolassa oli  Pelastusarmeijan kesäsiirtola.

1943 lopulla Hangon kautta Suomeen tulleita ja aluksi Lohjalle siirrettyjä inkeriläisiä majoitettiin Nummelassa mm. seuratalolle ja työväentalolle sekä joihinkin yksityisrakennuksiin. Majoitukseen tarvittiin kolmikerroksiset sängyt. Inkeriläiset valmistivat ilmeisesti pääasiassa itse ruokansa tai ehkä Lotat huolehtivat heidän muonituksestaan.

Inkeriläisten kerrotaan kulkeneen ympäri kylää ja jopa etsineen ruokaa tunkioilta. Ruokapalkalla he tekivät taloissa erilaisia töitä, esim. hakkasivat halkoja. Hellä Saarisalmi on joskus kertonut, että inkeriläisten lähdettyä Rientolasta, oli talon siivoamisessa kova työ. Esim. kaikki patjat poltettiin. Inkeriläiset olivat myös tuhonneet Rientolan kalustoa tekemällä mm. penkeistä vesikelkkoja.

Kun ammatillinen kurssikeskus aloitti toimintansa Nummelassa 1970-luvun alussa, pidettiin oppitunnit aluksi työväentalossa.