Puistolan naapurissa, nykyisen Pisteenkaaren ja Kappelitien kulmassa oleva seurakunnan omistama talo on toiminut mm. Pysäkkikahvilana ja seurakunnan erilaisten toimintojen kokouspaikkana

Nykyisen Kappelitien ja Pisteenkaaren tienoilla sijaitsi suutari Akseli ja Ida Kallion perheen perinteisenpunainen kaksikerroksinen puutalo.

Taloon tultiin lasiverannalta sisäeteiseen, jonka ikkuna oli peitetty, jotta aurinko ei paistaisi sisään. Ruokatavaroita säilytettiin nimittäin eteisen kaapissa.
Alakerrassa oli suutarinverstaan lisäksi iso keittiö ja pieni makuukammari. Talon länsipäädyssä oli suutarinverstas. Siinä oli ikkuna sekä maantielle että Louhen taloon Kanervalaan päin.

Puistolan yläkerrassa 1967vasemmalta Ulla-Maija ja Anna-Maija, Ida-mamma ja Seppo Kallio

Alunperin yläkerrassa oli vain yksi huone, joka oli perheen isojen poikien majapaikka.
1947 talon yläkertaa korotettiin. Verstas siirtyi uuteen osaan. Yläkerrassa ei ollut keittiötä. Myöhemmin, Ida Kallion asuessa siellä, käytössä oli sähköhella tai keittolevy. Talossa oli puulämmitys. Käyttövesi vintattiin ämpärillä omasta n. 30 renkaan syvyisestä kaivosta. Pumppua tai viemäröintiä ei ollut.

Kallion pihassa 1950-luvun alussa vasemmalta Ulla-Maija Lindfors, hänen edessään Kaija Kallio, takana Leena Långström, edessä Eeva-Kaarina Nieminen

Silloisen Lohjantien varresta johti asuinrakennukseen pitkähkö tie, joka haarautui, yläpihan ulko-ovelle kahdeksi poluksi. Talon eteläpuolella, loivassa rinteessä oli peltosarka, jolla viljeltiin ainakin perunaa. Pihalla oli paljon omenapuita, luumupuita, marjapensaita ja raparperia sekä kukkia, mm. pioneja ja isosärkynyt sydän. Metsänpuoleisella yläpihalla olleet omenapuut kestivät talvisodan erittäin kylmän pakkastalven.  

Maatalousteknikko Eino Ala-Outinen opetti Kauko Kallion jalostamaan omenapuita. Kauko puolestaan opetti naapurinsa Niilo Hellen. Monessa talossa käytiin istuttamassa omenapuita tai oksastamassa vanhoja. Omenasato oli monelle tärkeä lisä tilipussiin. Muita hedelmiä ei 1940-luvulla juuri ollut. Varkauksien estämiseksi Kauko Kallio viritteli erilaisia ansoja omenatarhaansa, se kun oli keskustan suurimpia. Muutama puu on näistä jäljellä Kappelitien varrella. Tontilla oli myös koivuja ja mäntyjä. Kaivo oli talon eteläpuolella.

Puistolan ulkorakennus oli metsän reunassa. Sen takana oli viljelymaata, jota käytettiin satunnaisesti. Ulkorakennuksen Erkkilän puoleisessa päässä oli navetta, puuliiteri ja ulkovessa. Sotien jälkeisinä vuosina monilla keskustan perheillä oli kotieläimiä. Ida-rouvalla oli ainakin lehmä, joskus myös sika ja kanoja. Heinää ei kasvanut omalla tontilla, vaan sitä kerättiin teiden varsilta tai ostettiin.

Ulkorakennuksen edessä Maija-Liisa, Pauli Färm, Seppo ja Anna-Liisa

Ulkorakennuksessa oli saunakammari ja sauna. Ennen oman saunan valmistumista perhe kävi Akselin isän, teurastaja Kallion maasaunassa Lohjantien toisella puolella ja naapurin, Vimanien saunassa. Puistolan sauna kuuluu olleen erittäin hyvä. Siellä saunoi myös Anna-Liisan tyttären perhe, kun se asui Långströmin pajarakennuksen päädyssä Autolassa. Myös nykyisen Sentraalipolun varrella, Harjulassa asuneet Linderoosit kävivät Kallion saunassa ennen kuin he saivat oman saunan.

Anna-Liisa Lindfors lastensa Pirjon ja Ulla-Maijan kanssa. Takana näkyy saunarakennus.

Suutari Kallion talo pihan puolelta 1926. Kuistin edessä Kallion perhe. Kuva: Pirjo Lehtosen kokoelma