Härköilän kotitarvemylly- ja sahayhtymä

Härköilän kylän kantatiloilla oli 1900- luvun alussa paljon yhteistoimintaa. Kylän isäntien toimesta saatiin kylään yhteinen saha ja mylly, joka sijaitsi Härköilän kylätien varressa.

Kylän tilojen yhteinen saha ja mylly perustettiin 1910- luvun loppupuolella. Myllyn tiedetään olleen toiminnassa syksyllä 1917. Myllyä ja sahaa käytti höyrykone, jota hyödynnettiin myös sähkön tuotannossa. Härköilän tiloilla oli sähkövalot navetoissa ja taloissa jo ennen kuin nummelalaisilla.

Tohtori Eino Ketolan kirjassa Vihdin Sähkö 1919-1994 kerrotaan seuraavaa:

”Nummelan aseman lähellä, Härköilän kylätien varressa toimi höyryvoimalla käyvä generaattori viimeistään 1918. Tilanomistajat K. Rautanen Ridalista, Martti J. Lönnqvist Ali-Rostilta, Kalle Sammalkari Tuusalta, Hemming Blomqvist Yli-Rostilta, J. Albert Sellgren Hemmilästä, Uno A. Dahlberg Veikkolasta, J. G. Heikkilä Nissolasta ja Emil Lanaeus Kuikulta hakivat maaherralta lupaa saada asettaa 240 voltin valovoiman sähköjohto hakijain omistamalta laitokselta Hyvinkäältä Karjaalle menevän rautatien ylitse Nummelan majatalon kohdalla.

Hankittuaan lausunnot Rautatiehallitukselta ja Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta maaherra myönsi 10.5. 1918 luvan johtojen vetämiseen.”

Kylän voimalaitoksen koneenkäyttäjä Anton Metso kertoi ryhtyneensä aamuisin neljän aikaan lämmittämään höyrypannua, jotta navettoihin saatiin valot aamulypsyn ajaksi. Päivisin samaa höyrykonetta käytettiin sahan ja myllyn pyöritykseen. Vihdin Sähkö Oy:n perustamisen jälkeen muuttuivat Härköilän sahan ja myllyn koneistot sähkökäyttöisiksi ja Härköilän saha oli yksi uuden yhtiön suurimpia asiakkaita.

Kymmenen osakasta
Härköilän kotitarvemylly- ja sahayhtymässä oli 1930- 1940- luvuilla kymmenen osakasta: Göran Wallgren Sepän tilalta, joka oli yhtymän isännöitsijänä vuosina 1936-1952. Muita osakkaita olivat Kalle Sammalkari Tuusan tilalta, John Hänninen Saarelan tilalta, Smertsi Merivirta Pajulan tilalta, Reino Kärävä Ridalin tilalta, jolta vuokratulla tontilla saha ja mylly sijaitsi, Eemeli Niemelä Kuikun tilalta, F.M. Pitkäniemi Nissolan tilalta, Hilja Yli-Rosti Yli-Rostin tilalta, Ensio Ketola Toimelan tilalta ja Ilmari Sellgren Hemmilän tilalta.

Jauhatuslupa Kansanhuollolta
Sotien aikana oli elintarviketilanne kireimmillään talvella 1942, jolloin kotitarvemyllyjen käyttöä rajoitettiin. Myllyt joko sinetöitiin tai myllyn käyttöön oli anottava lupa kansanhuoltolautakunnalta. Kokouksessaan 10.2.1942 Vihdin kansanhuoltolautakunta myönsi käyttöoikeuden kotitarvemyllyä varten 49 vihtiläistilalle, joukossa kymmenen nummelalaistilaa, jotka olivat Härköilän myllyn osakkaina. Pöytäkirjassa mainitaan mylläriksi Anton Metso.

Toimintaa 1950-luvulla
Härköilän kotitarvemylly- ja sahayhtymän kokouksessa tammikuun 11. päivänä 1953 Härköilän Yli-Rostilla oli saapuvilla seuraavat yhtymän jäsenet:

John Hänninen Saarelan tilalta, Aarne Laustio Tuusan tilalta, Toivo Yli-Rosti Yli-Rostin tilalta, Ilmari Sellgren Hemmilän tilalta. Alpo Ketola Toimelan tilalta, Nissolan tilaa edusti Tauno Terkomaa ja Kuikun tilaa Vesanen. Saapuvilla oli myös mylläri Anton Metso.
Kokouksessa valittiin yhtymän isännöitsijäksi maisteri Pellervo Huitu ja varalle Toivo Yli-Rosti.
Saha- ja myllymestariksi valittiin Anton Metso ja hänelle annettiin valtuus ottaa apulainen. Yhtymän laskutus päätettiin antaa Anton Metson tehtäväksi ja laskutus tuli suorittaa kolme kertaa vuodessa sopivin väliajoin ja palkkaus laskutuksesta suoritettiin laskun mukaan.
Härköilän saha ja mylly oli toiminnassa 1960- luvun alkuun asti. Mylläri Anton Metso kuoli 1962. Myllärin poismenon ja tehdasvalmisteisten kotitarvemyllyjen yleistymisen myötä yhtymän toiminta alkoi hiipua ja saha ja mylly jäi pois käytöstä.