Kaasalainen Heikki – Nummelaan Kylähistoria

Perheeni muutti Kauhajoelta ensin Vihdin Oinasjoelle, mistä vanhempani Antti ja Lilja Kaasalainen tulivat Nummelaan 1966 tienoilla.

Kesällä 1962 kannoin kuukauden verran postia Nummelasta Oinasjoelle.

1963-64 olin töissä Nummelan autokorjaamossa, jota tuolloin kutsuttiin Långströmin pajaksi. Ensin olin juoksupoikana ja sain palkkaa reilut sata markkaa kuukaudessa. Juoksupojan hommiin kuului aluksi mm. kaupassa käynti Virran Taistolle ja muille vanhemmille työntekijöille. Kävin siinä 100 metrin päässä Einesalon ruokakaupassa. Se oli pieni putiikki Kanervala-talon päädyssä. Se oli aina täynnä rouvia, varmaan juoruamassa. Tilaa tuli heti kun änkesin sinne öljyisissä haalareissa. Hain sieltä ruokatunnilla limsan, possun ja markalla lauantaimakkaraa.
Vuoden jälkeen minut ylennettiin nuoremmaksi asentajaksi, kun purin ja kokosin Anglian moottorin. Lauri kokeili sitä ja se läksi laakista käymään. Hän sanoi, että tuosta päivästä lähtien olen nuorempi asentaja.

Muistan Laurin laulelleen töitä tehdessään. Mielilaulu oli Tapio Rautavaaran ”Pieninä palasina leipäni on maailmalla”. Laulut vähenivät sen jälkeen kun veljet kuolivat peräjälkeen. Laurin veli, Erkki-seppä, jonka paja oli autokorjaamon vieressä, kuoli traagisesti, kun kuorma-auton kippi putosi päähän. Satuin olemaan paikalla silloin 1963.

Autokorjaamo oli kiva työpaikka ja työkavereita olivat mm. Taisto Virran poika Kai Virta, joka on ajanut taksia sekä Ari Laine, joka lähti ennen minua merille 1963 ja oli jonkin aikaa Amerikan linjalla. Korjaamossa oli myös koulukaverini Törnströmin Jorma, joka meni myöhemmin Uudenmaan autoon Lohjalle automyyjäksi. Muistan, että Kallion Olle oli usein pajalla huulta heittämässä.

Kun merille lähtenyt Ari Laine tuli kertomaan merimiesjuttuja, sain minäkin kimmokkeen lähteä merille. Suomeen tullessani tapasin Nummelan Airmotellissa daamin ja hän sai minut jäämään maihin. Vuosi taisi olla 1974. Sain työpaikan heti Martelan vanhemmalta tuolitehtaalta. Vihdintien varrelta ja työsuhdeasunnon siitä vierestä. Valoin siellä tuolinrunkoja.

Kuitenkin merillä olo oli mennyt jo niin veriin, että lähdin uudestaan merille vuoden Martelassa olon jälkeen. Olin merillä vuoteen 2005, kunnes jäin työeläkkeelle.

1966-70 vanhempani asuivat Nummelassa nykyisen Sentraalipolun varrella punaisessa huvilassa Harjula melkein nykyistä seurakuntakeskusta vastapäätä. Isäukko oli töissä Luontolan parantolassa kunnes halvaantui siellä. Siskoni Aila Kaasalainen asuu Myntintiellä Nummelassa. Toinen sisareni Kaarina Kärnä asuu Nurmijärvellä. Itse olen asunut Kotkassa vuodesta 1980 lähtien.