Albertinkatu 32 (Harjula)

Vesta ja Niilo Lehtosen hääkuva vuodelta 1922. Takana olevien herrasmiesten nimet eivät ole tiedossa.

Lehtoset

Niilo ja Vesta Lehtonen sekä lapset Tellervo ja Kalervo 1950-luvun puolivälissä.

Harjulan talon osti Nummelineilta v. 1928 Perniöstä Nummelaan tullut nuohooja Frans Niilo Fransinpoika Lehtonen (*1899). Tytär Toini Tellervo (sittemmin Tylli) oli syntynyt vielä Perniössä, mutta poika Frans Kalervo syntyi jo Vihdissä 1928. Perheen emäntä Vesta Aurora oli syntynyt v. 1900 Perniössä. Aluksi Lehtoset olivat asuneet Johan Hännisen talon harmonitehtaan puoleisessa päädyssä, sitten jonkin aikaa jo Albertinkadun varrella ns. Hurrin (sittemmin Hellmanin) talossa. Asuttuaan vielä kerran Hännisen talossa he hankkivat oman talon Albertinkadun yläpäästä.

Niilo Lehtonen lähti jo 12-vuotiaana Perniössä perheensä perinteiseen työhön. Hänen isänsä Frans oli aikoinaan saanut nuohoojamestarin paperit Pietarissa asti.

Nuohoojamestari Niilo Lehtonen. Taustalla näkyy Seimelän talo Vihdin kirkonkylässä.

Täällä Vihdissä Niilo Lehtonen teki töitä usean vuosikymmenen ajan, aina kuolemaansa asti v. 1961. Vaikka hän vaikean nivelreuman takia aamuisin tunsi olonsa kuinka jäykäksi tahansa, hän lähti pyörällä töihin. Hän sanoi, että kyllä nivelet päivän mittaan paremmin taipuvat, kun hän vain pääsee työhön.

Rankan päivätyön jälkeen ei Niilo Lehtonen juurikaan jaksanut osallistua kylän yhteisiin rientoihin. Vain vapaapalokuntatoiminta sai hänestä innokkaan puuhamiehen.

Nummelan palokunnan perustava kokous pidettiin 28. päivänä toukokuuta vuonna 1928. Asia vahvistettiin Nummelan Seurojentalolla pidetyssä kokouksessa 15. päivänä kesäkuuta samana vuonna. Ensimmäinen hallitus valittiin kokouksessa 27.6.1928. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Edvard Helle, sihteeriksi John Hänninen ja hallituksen muiksi jäseniksi Hemming Blomqvist, J.G.Heikkilä, Vihtori Tammilahti, Toivo Rautell ja Niilo Lehtonen.

Lukeminen oli kuitenkin Niilo Lehtosen tärkein harrastus. Hän seurasi maailman menoa lukemalla paljon sanomalehtiä ja kuuntelemalla radiota. Hän osasi lukea myös ruotsinkielisiä lehtiä, sillä lapsuudenkodissa isä Frans Fredrik oli lukenut vain ruotsinkielistä tekstiä. Jo 1930-luvulla Niilo Lehtonen osti kotiinsa kaappimallisen levysoittimen, joka oli tehty aivan naapurissa, Hellen verstaalla .

Vihdin museossa säilytettävä Niilo Lehtosen gramafoni.    Kuva on otettu 1.11.2000 Vihdin museon ullakolla

Vihdin museosta saadun talletusasiakirjan mukaan on Niilo Lehtosen perikunta 1.10.1987 tallettanut Vihdin museoon omistamansa kaappigramafonin, jonka on valmistanut Edward Helle puusepänliikkeessään v. 1934/35. (Perikunnan edustajana Kalervo Lehtonen).

Vesta Lehtonen tunnettiin kylällä erittäin siistinä, tavattoman ahkerana ihmisenä, jonka kotona kaikki paikat olivat erinomaisessa kunnossa. Puutarhassa hän kasvatti juurikasveja ja kukkia, keräsi metsästä valtavat määrät marjoja ja sieniä. Piharakennuksessa hänellä oli kanoja, porsas, joskus vasikkakin.

Vasemmalla Vesta Lehtonen, keskellä Emma Järvensivu ja oikealla Hilja Ylivuori, ent Hurri. Kuva on otettu vuonna 1929 Metsolan pihalla.

Hän asui vielä kauan miehensä kuoleman jälkeen Albertinkadun omakotitalossa, mistä muutti tyttärensä kanssa vasta v.1987. Talon he olivat myyneet lohjalaiselle Suomisen rakennusliikkeelle syksyllä 1986. Talo purettiin ja tälle tontille rakennettiin rivitaloyhtiö Vestan piha.

Vesta Lehtonen eli lähes satavuotiaaksi asuen viimeiset vuotensa Tellervo-tyttären kanssa Väinämöisentien varrella. Hän kuoli v. 1995 Nummelan sairaalassa, missä tytär päivittäin auttoi vanhuksen hoidossa.