Yritän tässä hataralla muistillani muistella tuloani Nummelan torvisoittokuntaan 1953, soittokunnan jäseniä ja ohjelmistoa.
Kaverini Vilho Pyötsiä oli töissä Nummelan Harmonitehtaassa, jossa myös Aarne Rantanen ja Asko Heino olivat töissä. Nämä saivat Villen innostumaan torven soitosta. Soittimekseen hän sai B-kornetin. Kun kävin Villen luona kylässä, hän harjoitteli skaaloja ja se kai sai minutkin innostumaan. Niinpä menin vaatturi Väinö Louhen juttusille. Louhi löi käteeni Es-kornetin, J. Willgrenin kornetti-koulun ja Es-kornetin stemmoja. Siitä se sitten alkoi.
Kävin Louhen verstaalla harjoittelemassa muutamia kertoja, eikä siinä paljon mitään teoriaa käyty läpi. Se oli raakaa skaalojen ja ansatsin harjoitusta. Sitten kävi silleen, että Vihdin seurakunta vietti jotain isompaa juhlaa ja sinne piti saada airut soittamaan fanfaareja. Antti Laakso oli kysynyt Väinö Louhelta, voisiko joku soittokunnasta tulla soittamaan ne. Louhi lupasi ja ilmoitti minulle, että nyt minulle on keikka. Kyllä olin ällikällä lyöty. Olin juuri ja juuri saanut skaalat rämmittyä läpi, kyllä jännitti. Juhlat pidettiin Pyhän Birgitan kirkon raunioilla.
Soittokunnan kokoonpano, kun aloitin, oli mielestäni seuraavanlainen:
Väinö Louhi, johtaja; Es-kornetti
Seppo Merikallio Es-kornetti
Jyrki Helle B-trumpetti
Jouko Helle B-baritoni
Harry Åkerman Es-altto
Leo Karilahti B-tenori
Aarne Rantanen Es-tuuba
Seppo Merikalliolle hankittiin klarinetti, mutta hän ei oikein tykästynyt uuteen instrumenttiinsa, vaan jatkoi kornetin soittoa. Soitimme muutamia ”keikkoja” ilman johtajaa. Tällöin soittokuntaa veti Jouko Helle, ehkä vuosina 1963-1964. Harjoituspaikkana oli koulun veistosali, harjoituksia pidettiin muistaakseni tiistaisin. Myöhemmin vetovastuun otti Aulis Eskelinen, joka soitti baritonia ja trumpettia. Hän johti ainakin 1970-luvulla, jolloin itse tulin uudelleen mukaan pariksi vuodeksi. Harjoituspaikkana oli vanhan puukoulun luokka. Miehitys muuttui jonkin verran. Tuubaa soitti joku Vihdin Sähkössä ollut kaveri, jonka nimeä en muista. Trumpetissa oli Kaj Majanen Lohjalta.
Vihdin Sähkössä oli töissä Pertti Otranen, joka soitti tuubaa ja tenoritorvea. Hän muutti Nummelaan 1968 ja tuli melko välittömästi soittokuntaan soittamaan. 1988 hän muutti Palokkaan Jyväskylän maalaiskuntaan. Pertti on ollut yhä silloin tällöin soittamassa Viljonpäivän konserteissa ja ollut soittoleireillä mukana. Soittokunnan seuraava vakinainen johtaja oli Seppo Peltomaa.
Sitten vähän hataria muistikuvia: mukana olivat ilmeisesti myös B-kornettia tai trumpettia soittanut Pertti Merikallio sekä Kale (Kalervo) Lehtonen. Lisäksi mielessäni on Luukas Leopold Hietanen kai tenoritorvessa. Sitten jossakin marssisoitossa rumpalina oli kai Juhani Vironen. Jossain vaiheessa oli myös mukana pasuunaa soittava Unto Pentikäinen. Unohtamatta myöskään Hammaria, joka teki soittokunnalle sovituksia. Luukas Hietanen taisi olla vielä mukana 1953, mutta jäi pois melko pian, koska minä vaihdoin tenoritorveen.
Soittokeikkoja oli mm. vappusoitot Nummelan Matkustajakodin parvekkeelta, yhdessä laulukuoron kanssa. Sitten vappu- ja marssisoittoja Vihdissä. Nummelassa oli työväentalolla myös joka vuosi vappujuhlat. Joitakin joulumarkkina-avajaisia mm. Vihdissä ja Ojakkalassa, itsenäisyysjuhlia Vihdissä, muutamia yksityiskeikkoja, hirvipeijaisia. Joissakin ohjelmallisissa iltamissa taidettiin myös olla mukana. Ohjelmistoa löytyy varmasti vielä vanhoista nuotistoista.
Minä avioiduin ja vaihdoin työpaikkaa sekä muutin Lohjalle 1966. Olin pari vuotta soittamatta. Minua pyydettiin Lohjan Ty:n ja Palokunnan soittokuntaan ja tämän jälkeen soitin Lohjan Puhallinorkesterissa sekä Lohjan Kaupungin Orkesterissa, instrumenttinani käyrätorvi. Opiskelin kolme lukukautta käyrätorven soittoa.