Nummelan työväentalo 1975. Kuva on Nummelan työväenydistyksen arkistosta. Kuva: Kalle VihtkariNummelan työväentalo Rientolaa on remontoitu useita kertoja vuosien varrella. Työväentalon ensimmäinen laajennus tehtiin 1916 rakentamalla Edvard Hellen piirustusten mukaan nykyinen näyttämöosa. Sen vasempaan nurkkaan tehtiin pystyuuni, oikeassa nurkassa oli painimattopino. Näyttämön takana oli pari pukukoppia, joiden päällä säilytettiin näyttämötarpeistoa. Puvushuone oli pihan puoleisella seinustalla.
1971 aloitettiin Nummelan keskipisteellä sijaitsevan Työväentalo Rientolan laajennustyöt. Työn johtaminen oli Aarno Aaltosen vastuulla. Tuolloin rakennettiin työväentalon länsipäätyyn ns. kantti – kertaa – kantti – laajennus, ”elintasosiipi”. Se päällystettiin mineriittilevyillä. Näin taloon saatiin lisää eteis- ja narikkatilaa sekä sisävessat.
Luoteis-Uusimaa julkaisi elokuussa 1971 artikkelin lisärakennuksen harjannostajaisista:
”Aaltoselta ei lopu puhti. hän on aina saanut pyörät pyörimään, jos työväenyhdistyksen toimintaa on ollut uhkaamassa lamakausi”, sanoi yksi Työväenyhdistys Elon toimen miehistä, Heikki Louhi, puhuessaan Nummelan työväenyhdistys Elon uuden lisärakennuksen harjannostajaisissa keskiviikkona. Monet Suomen – ja Vihdinkin – työväentalot ovat sulkeneet ovensa toiminnan lopahdettua, mutta Nummelassa on vain piristytty. Ei ole enää tavanomaista, että työväenyhdistykset kasvavat ja kehittyvät. Aatteellista, ideologista pohjaa ei monin paikoin enää ole, mutta Nummelassa on. Lisärakennusta tehdään talkoovoimin ja työtekijöiden joukossa on nähty haalarit yllä ministerikin – työvoimaministeri Helle – Työväenyhdistys Elon riveistä ministeriksi noussut mies.
”Ette usko, kuinka kiitollinen olen, kun näen teidät nuoret tässä tilaisuudessa. Työväenyhdistyksen tulevaisuus on turvattu”, jatkoi Louhi puheessaan. Erikoisesti hän toivotti tervetulleeksi rakennusmestari Osmo Ojasen, joka vapaaehtoisesti on ollut ohjaamassa rakennustyötä oman työnsä ohella. Kiitoksen sanat hän lausui myös kunnan rakennustarkastaja Viljo Saarikolle, joka on laatinut rakennuspiirustukset. Edelleen Louhi mainitsi erikseen Ekin, Vikin, Sassin Kaukon ja Topin, jotka ovat uhranneet paljon vapaa-aikaansa rakennustyön eteen. Keskiviikkona olivat talkoovuorossa Kuulan nuoret peltisepät, jotka ilman palkkaa tekivät ammattialaansa kuuluvia töitä rakennuksella.
Harjannostajaistilaisuudessa oli läsnä myös työministeri Veikko Helle.
Haastattelutilaisuudessa ennen harjannostajaisia, Heikki Louhi kertoi, että paljon rakennusmateriaalia on saatu lahjoituksina. Suurin osa työstä tehdään talkoilla, mutta silti on pakko käyttää rahaa. Sitä on hankittu tansseilla työväentalolla ja illallistansseilla ravintola Sarkassa.
”Rakennushanketansseja sanottiin aikanaan WC-tansseiksi. Nyt syksymmällä, kun tansseja jatkettiin, ei niille ole vielä nimeä keksitty, mutta kyllä se siitä selviää”, sanoi Louhi.
”Mitään huippuorkestereita ei meidän kannata ottaa, omat tutut poppoot tulevat edelleenkin soittelemaan, ja aina meillä väkeä on ollut, noin pari sataa henkeä illassa”, hän jatkoi.
Nyt harjaan noussut uusi lisärakennus sisältää arkisto-kokoushuoneen, naisten ja miesten wc:t ja vaatteiden säilytystilat. Kun keittiö siirtyy vanhoihin vaatteiden säilytystiloihin, saadaan ravintolalle huomattavasti lisätilaa, mitä on kipeästi kaivattu. Kun työväentalon sisätilat on muutama vuosi sitten kunnostettu perusteellisesti, saa Työväenyhdistys Elo lisärakennuksen valmistuttua käyttöönsä varsin sopivat ja ajanmukaiset toimitilat.