Väinölän talossa Helsinkiin johtaneen maantien varrella Rukoushuoneen ja Pajulan välissä asui monia perheitä, osa heistä vain lyhyen ajan, osa useita vuosia.

Talon rakensi puuseppä Karl Gustaf Paananen. Paanasen perheeseen kuuluivat vaimo Wilhelmina, o.s. Tuovinen (1878 Nilsiä) ja tytär Aino Elina (1914 Vihti). Karl Gustaf Paananen muutti myöhemmin Amerikkaan. Tytär kuoli nuorena. Wilhelmina Paananen palasi elämänsä viimeisiksi vuosiksi Vihtiin ja asui mm. läheisessä Pajulan saunassa.

Paanasen perheen jälkeen Väinölään asettui Risuparta Heinäseksi kutsuttu mies perheineen. Hänellä oli romuttamo Virkkalassa. Ilmeisesti Heinästen aikana taloon tehtiin mansardikatto. Perheen Oiva-niminen poika piti teurastamoa. Heinäsillä oli kilpahevonen ja heillä meni hyvin, kunnes tuli lama-aika. Oiva Heinänen kuuluu humalapäissään sanoneen: ”Ei kukaan olisi uskonut, että Oiva Heinäsestä tulisi köyhä.”

Jossain vaiheessa Väinölä siirtyi lohjalaisen kauppias Nestor Wejbergin omistukseen.

Wejbergilla omisti useita kiinteistöjä ja hän piti lihakauppaa Lohjan torin laidalla. Nummelaan hän ei muuttanut. Taloa hoitivat hänen sukulaisensa Laineet. Laine oli karjanostaja, joka osti myös ketunnahkoja ja pyydysti piisameja. Laineet kuuluvat hoitaneen taloa kehnosti ja saivat lähteä. He muuttivat ehkä takaisin Lohjalle. Asukkailla oli ilmeisen huono maine, kun uudetkaan eivät tahtoneet saada ”maitotinkiä” lähitaloista.

Heidän jälkeensä taloon asettui Frans Östermanin perhe. Östermanien jälkeen talossa asuivat lyhyen aikaa Kurttilat. He olivat kauppiaita. Myös Mero -niminen evakkoperhe asui Väinölässä.