Kurt Linderoos on kertonut uuden Harjulan talon III rakentamisesta seuraavaa:

”Uuden Harjula III:n huvilan tontille istutettiin alatien suuntaisesti ainakin seitsemän riviä erilaisia marjapensaita mustaherukkaa, punaherukkaa ja karviaista. Vanhojen omenapuisen lisäksi istutettiin lisää 30 omenapuuta sekä useita kirsikka- ja luumupuita. Vadelmia kasvoi harjunpuoleisissa penkeissä.

Isällä oli monia hyöty- ja koristekasvilajeja uuden tontin yläreunassa sijanneessa kolmessa Tuusan entisessä perunakuopassa. Sieltä niitä istutettiin sekä vanhan Harjula I+II:n että uuden III:n tontin pihoille hiekkakäytävien vierustat täyteen.

Ruusulajikkeita oli paljon, samoin lehmuksentaimia. Myös tammia istutettiin. Uuden huvilan sisäänkäynnin puolella oli meidän sisarusparven neljä nimikko-jalokuusta, jotka tontin myydessämme olivat ainakin 4-5-metriset.

Uuteen huvilaan tuli vesijohto. Joskus 1970-luvun alussa maan alla olevassa johdossa oli ilmeisesti vuoto, koska kasvit alkoivat rehottaa alatien puolelta katsoen talon edessä vasemmalla.

Myös uuden tontin ympärille istutettiin kuusiaita. Kuusentaimia haettiin polkupyörällä kaukaakin hiekkakuoppien reunoilta ja tienojista. Aita ei kuitenkaan koskaan lähtenyt oikein kunnolla kasvuun.

Uuden talon kaivoon ei koskaan tullut kunnolla vettä, vaikka se olikin tavattoman syvä.

Uuteen, vihreäksi maalattuun huvilaan kuljettiin alatieltä huvilan verantapolkua. Autoa ei ollut ja vieraat saivat jättää autonsa puolittain  Lehtosen pihalle alatielle.

Uudessa huvilassa oli alakerrassa isän huone, äidin huone, sali, keittiö ja keskiaula, josta noustiin yläkerran valoisaan keskiaulaan. Siitä johti ovet meidän sisarusparven huoneisiin. Talossa asuimme ajoittain kesällä, mutta yläkertaa ei saatu ihan valmiiksi ennen isän eikä äidinkään kuolemaa. Tieto uuden asemakaavan valmistelusta oli meille ja etenkin äidille kova isku, sillä sen jälkeen ei kannattanut eikä saanutkaan jatkaa rakentamista.”

Perheen isän kuoleman jälkeen (1960) äiti ja lapset oleilivat vielä jonkin verran Nummelassa.