Vanha-Nummela, nykyisellä Keskikujalla sijainnut talo, kutsui tykönsä monia aikansa ihmisiä.
1915- 1917 ns. linnoitustöiden aikaan Vanha-Nummela talossa asui venäläistä sotaväkeä. Kylän lapset kulkivat tuolloin usein asemalta Lohjantielle Vanha-Nummelan tontin läpi. Välillä pidettiin juoksukilpailuja Asemantietä ylös, Vanha Nummelan kautta Välitielle, nyk. Hannankadulle ja sieltä Albertinkadulle. Sotilaat antoivat palkinnoksi isoja sokeripaloja. Joskus saatiin myös ns. ”ryssänlimppua”, setsuuria.
Venäläisten lähdettyä talo oli pitkään hylättynä. Farmaseutti Rikhard Rudolf Hirn (1893 Vaasa) ja farmaseutti Estrid, o.s. Olsoni (1886 Joensuu) tulivat Vihtiin 1922 Joensuusta. Ensin he vuokrasivat, sitten ostivat talon. Hirneillä oli yksi tytär, Lydia Marianne, myöh. Laakso (1919 Joensuu).
1927-1938 perheeseen kuului Elisabeth ”Betti” Gebhard, synt. Ahrenberg, myöh. Lappi-Seppälä (1919 Helsinki), jonka vanhemmat olivat kuolleet. Adoptioäiti, Elisabethin äidin serkku Aina Gebhard ei virkanaisena voinut hänestä huolehtia. Hän oli kuullut Hirneillä olevan samanikäisen tytön.
Vanha-Nummelan talon vakituisia asukkaita oli myös Hirnin taloudenhoitaja Martta Matilda Ruoho, o.s. Jalava (1899 Vihti,) tyttärensä Maini Matildan (1925 Vihti) kanssa. He tulivat taloon 1929 Jättölän Körsseristä. Avioiduttuaan 1949 Martta muutti Helsinkiin. Sitä ennen hänellä oli jo asunto Albertinkadulla. Marttaa kuvattiin ”hienoksi ihmiseksi”.
1920-luvulla taloudenhoitaja oli Lyyli Lehtinen, joka asui äitinsä Hanna Lehtisen ja sisarustensa kanssa Lohjantiellä mökissä, joka sijaitsi ns. pienen hiekkakuopan reunalla, Istuinkiveksi nimetyllä tontilla. Seuraava taloudenhoitaja oli Aino Pietarinen. Hän auttoi myös kaupan puolella. Hirnillä syötiin aina ruokasalissa, eikä rouva Hirn koskaan puuttunut keittiötöihin. Melkein aina oli vieraita syömässä.
Estrid-rouva piti kotikoulua niille lapsille, jotka tenttivät eri oppiaineiden kursseja pyrkiessään helsinkiläisiin oppikouluihin. Myös Niemenkylän kartanon omistajan kreivi Carl Mannerheimin vanhemmat lapset olivat rouva Hirnin oppilaina. Hänen luonaan kävivät usein seuraavankin sukupolven lapset ruotsin- ja saksantunneilla. Estrid Hirn antoi myös soittotunteja. Hän toimi säestäjänä kylän juhlatilaisuuksissa sekä Seuratalolla että työväentalolla. Hän oli avarakatseinen, eikä erotellut ihmisiä poliittisen näkemyksen pohjalta, kuten tuohon aikaan yleensä tehtiin. Estrid Hirn oli myös Mannerheimin lastensuojeluliiton sotakummivaliokunnan jäsen.
Toini Hellellä ja Estrid Hirnillä oli kahden rouvan kerho. Keskustelua käytiin molemmilla kielillä. Estrid Hirn osasi suomea loistavasti, Toini oppi näin ruotsia. Estrid opetti suomea ulkomaalaisille emigranteille, mm. Constantin Zenkerille ja Tony Ramsaylle. Vieraista kielistä Estrid rakasti aivan erityisesti ranskaa, saksaa hän osasi myös erinomaisesti.
Perheen lähiystäviin kuuluivat Palojärvet ja Niemenkylän Mannerheimit. Juhannus vietettiin tavallisesti autokauppias Rautasen talossa Ridalissa. Estridin sydänystävä oli laulajatar ja laulunopettaja Anna Wahlström. Ystävyys oli alkanut jo nuoruudessa. Anna kävi Ruotsista Suomessa joka kesä. Hän tuli myös Estridin hautajaisiin ja esitti tilaisuudessa monta laulua.
1937 Osuusliike Aura r.l. osti Rudolf ja Estrid Hirniltä Vanha -Nummelan tilan maista 222 m2 maata uutta myymälärakennusta varten. Tämä maa-ala liitettiin Osuusliikkeen omistamaan Kauppala II nimiseen tonttiin.
Koska Rudolf Hirn sairasti pitkään ja oli usein ulkomailla, esim. Pyreneillä tervehtymässä, jäi vastuu perheestä ja liikkeestä kokonaan vaimolle. Rudolf Hirn kuoli 1942 Meltolan parantolassa, missä hänen vaimonsakin oli 1953 hoidettavana. 1950 – 1957 Estrid Hirn oli farmaseuttina Meltolan sairaalan apteekissa ja sen jälkeen lyhyitä jaksoja viransijaisena.
Miehensä kuoleman jälkeen rouva Estrid Hirn teki 14.12.1944 vaihtokaupan: Estrid Hirn luovutti Vanha-Nummela nimisestä tilasta Osuusliike Auralle r.l. noin 1252 m2 maa-alueen ja sai vastikkeeksi Osuusliike Auran r.l. omistamasta Kauppala nimisestä tilasta n. 1373 m2 alkaen rouva Hirnin rajasta. Hirnin vajarakennuksen siirtoon annettiin kaksi vuotta aikaa. Ulkorakennuksen seinä oli melkein kiinni Osuuskaupan ulkorakennuksessa. Molemmat olivat aivan liian lähellä rajaa.
Sotavuosina monet vieraat asuivat Hirnien talossa, joukossa mm. rouva Boström, jolla pula-ajasta huolimatta oli silkkisukat ja kultaketju nilkassa sukan päällä. Hän oli dramaattinen henkilö, joka mielellään kertoi sydänsurujaan. Myös rouva Bertha Funteck , kapellimestari Leo Funteckin puoliso, kävi tyttäriensä kanssa Hirnillä kun he asuivat harjun takana retkeilymajassa. Myös monet Päivölässä asuneet kulttuurihenkilöt vierailivat talossa.
Keittiön takaisessa kamarissa asui sodan jälkeen poliisi Kosti Nieminen, joka avioiduttuaan suutari Kallion nuorimman tyttären Sirkan kanssa, rakennutti talon Lohjantien varrelle.
Soikkelin Vihdin historiassa käytetty kirjoitusmuotoa Vanhanummela, muuten useimmiten väliviivalla Vanha-Nummela. Myöhemmin tunnettu Nummelan Kemikaliokauppana ja sen jälkeen K-kauppa Henrikin alueena. Nykyinen Pilkkukuja 4, K-Market Nummela.