QAZ_KUVA_[UUSIKUVA]
Johan Alfred ja Emilia Vilhelmina, ”Mimmi” Ressler ostivat 25.9.1911 Tuusan talon omistajilta, Karl Fredrik ja Lydia Sammalkarilta, rautatien varresta 0.550 ha:n Metsälä-nimisen palstatilan.
Tontin asuinrakennus ja liiteri valmistuivat Resslerien aikana. Asuinrakennus oli pohjapiirrokseltaan L-kirjaimen muotoinen. Saunaa ei ollut. Kaivossa oli betonirenkaiden sijasta hirrestä tehty monikerroksinen suorakulmainen ”vuoraus”.
Alunperin Metsälässä oli keittiö, yksi pienempi huone ja sali sekä eteinen niin rautatien kuin kylätien puolella. Rautatien puolella oli pitkä veranta, jossa oli neljä ikkunaa. Salista oli pariovet verannalle. Salin seinässä oli veivipuhelin.
Resslerit harjoittivat puutarhanviljelyä sekä pienkarjan pitoa pihan liiterin pienessä navettaosassa. Elinkeinona Resslerit pitivät lukuisia kesävieraita, joita he majoittivat omistamassaan naapurihuvilassa, Rauhaniemessä. Rouva Ressler tarjosi tunnetusti myös hyvää ruokaa vierailleen. Kesäaikaan ruoka tarjottiin Metsälän verannalla ja kylmempään vuodenaikaan salissa. Oma väki ruokaili aina keittiössä. Käräjien aikaan myös tuomarit ja muu toimituskunta olivat rouva Resslerin hoidossa.
Resslereillä oli myös Metsälän viereinen tontti, Rauhaniemi, jolle he 1920-luvulla rakensivat kaksikerroksisen talon. Siinä asui etupäässä kesävieraita. Johan Ressler asui talvikaudella talossa ja huolehti sen lämmityksestä. Mimmi Ressler ja Tea asuivat aina vanhassa talossa.
Johan Alfred Ressler kuoli 1934. Mimmi Ressler muutti miehensä kuoleman jälkeen vanhimman tyttärensä, Gerdan. luokse Helsinkiin ja kuoli siellä 1948. Tea muutti Greta-äitinsä luokse. Hänen vanhempiensa avioliitto oli purkautunut 1930.
Metsälä 1922
Metsälän talo pihan puolelta 1916. Taustalla näkyy naapuritontin, Rauhaniemen, vanhempi talo. 
Metsälä saneerauksen jälkeen 1970-luvullaKuoppanummentien alueella 1900-luvun alussa sijainnut Metsälän talo rakennettiin Johan Alfred ja Emilia Vilhelmina, ”Mimmi” Resslerin aikana. Kun John Ressler kuoli, muutti Ressler Helsinkiin ja myi paikan 1937 Alku ja Elli Saarnille.
Elli ja Alku Saarni lastensa Erkin ja Armin kanssa joulun aikaan 1942Talon irtaimistoa myytiin huutokaupassa. Rakennus oli tuolloin maalaamaton ja sen pärekatto rikki.
Resslerit jättivät Metsälän maat seuraaville omistajille viljelykelpoisessa kunnossa, ja Saarnit parantelivat niitä vielä. Alku Saarni kasvatti pula-aikana ja sen jälkeenkin omiksi tarpeiksi mm. perunaa, porkkanaa ja vehnää. Puutarhassa oli omenapuita ja marjapensaita. Kanojakin Saarneilla oli. Pienviljely oli tavallista tuohon aikaan.
1946 Metsälään rakennettiin sauna ja asuttava saunakamari. Saunan rakensi Almus Metso työryhmineen, johon kuuluivat mm. Oskar Ekholm ja Kustaa Sundell. Kamari oli lasten käytössä heidän kouluvuosinaan, mutta kun Erkki-poika aloitti insinööriopiskelunsa ja Armi-tytär kirjeenvaihtaja-sihteeriopintonsa Helsingissä, kamari vapautui vuokralaisten käyttöön. Siinä asuivat 1950- ja 1960-luvuilla Iris Malmgren, joka avioitui myöhemmin autoilija Urho Lintumaan kanssa sekä Kerttu Harkokivi. Molemmat olivat Auran työntekijöitä.
1950-luvulla Alku Saarni rakennutti myös isomman liiterin, jota käytti teurastukseen ja autotallina. Liiterin urakoi Martti Salenius työkuntineen. 1970-luvulla Metsälään rakennettiin yksi asuinhuone lisää, ja saneerauksessa kiinteistö liitettiin Nummelan vesi- ja viemäriverkkoon.
Saarnit marraskuussa 1982. Vasemmalta Armi, Alku, Elli ja Erkki
Metsälä 1937, kun kiinteistö siirtyi Saarnien omistukseen1985 Jouko Jussila osti Tynkä-Metsälän rivitalotonteiksi. Alku ja Elli Saarni muuttivat kerrostaloon läheiselle Kuoppanummentielle.