Nummelan työväentalo Rientola valmistui Nummelan Keskipisteelle 1908. Siitä tuli heti kylän keskeinen paikka, jossa on järjestetty monenlaista toimintaa, näytelmä- ja kuorotoiminta tärkeänä osana sitä.

Erityisesti 1930-luvun lamavuosien jälkeen alkoi työväen järjestö- ja harrastustoiminnan kukoistus. Nuorisoliike toi yhdistykselle uusia jäseniä. Nuoriso-osasto järjesti illanviettoja ja luentotilaisuuksia. Sen järjestämät juhlatilaisuudet olivat merkkitapauksia. Ohjelmassa oli soittoa, kisällien laulua, kuorolaulua, puhekuoroesityksiä ja näytelmiä.

Näytelmäkerhoa kutsuttiin jopa Nummelan Työväen Näyttämöksi. Sen toiminta oli 1930-luvun lopulla ohittanut harrastajatason. Kerho menestyi näytelmäkilpailuissa ja esiintyi myös lähiseudun työväentaloilla. Nummelan työväentalolla pidettiin 1936 näytelmäkurssit, joiden johtajana toimi Lohjan Työväen Näyttämön johtaja Eino Weckström. Hänen ohjaamanaan esitettiin mm. kehuja saaneet näytelmät ”Pohjalaiset” ja ”Itkevä ilveilijä”.

Lohjan Työväen Näyttämö vieraili usein Nummelassa esittäen mm. laulunäytelmiä. Helsingin Ympäristöteatteri on myös vieraillut Rientolassa.

Sodan jälkeen näytelmäkerho toimi Työväen Sivistysliiton jäsenkerhona ja voitti kunnallisjärjestön näytelmäkilpailut 1946 Eugen O’ Neillin näytelmällä ”Ristinpaikka”.  Antti Laakso sai henkilökohtaisen ensimmäisen palkinnon. 1947 kerho sai ensimmäisen palkinnon Minna Canthin näytelmällä ”Hän on Sysmästä” ja Toini Helle henkilökohtaisen 1. sijan.

/><figcaption class=wp-element-captionAntti Laakso ja Maija-Liisa Kallio näytelmässä Mies Marseillesta. Näyttämökalusteet ovat peräisin Edvard ja Alina Hellen kodista. Nyt sohvakalusto on Vihdin museossa. Kuva: Veikko Hellen kokoelma

1940-luvun puolivälissä Elon näytelmäpiiri järjesti kesäteatterin lentokentän saarekkeeseen. Tukkijoella – näytelmästä muistetaan ainakin Pauli Mikkonen Pölhö Kustaana. Myös Linnea ja Toivo Valo olivat mukana. Voitokkaita kulttuurikilpailuissa olivat myös lauluryhmä Kisällittäret ja lausuntakuoro. Antti Laakso toimi usein ohjaajana.

1950-luvulla talossa järjestettiin usein erilaisia musiikkitapahtumia ja vierailemassa kävivät mm. Pirkko Mannola, Henry Theel ja Teijo Joutsela. Yhdessä konsertoivat Annikki Tähti ja Leila Sjöström 1953.

1950-luvulla teatteriharrastus alkoi sammua. Nuorten vaatimustaso nousi yli sen, mitä kotoisin voimin toteutetut esitykset kykenivät tarjoamaan.

Vaikka varsinainen teatteritoiminta loppui, Elon naistoimikunta pyrki jatkamaan iltamien järjestämistä. Niissä esitettiin mm. kansantanhuja, sketsejä, kisälli- ja kisällitärlauluja ja pieniä näytelmiä. 1960-luvulla tämäkin loppui. Viimeiseen kisälliryhmään kuuluivat Asko Heino, Kauko Tapaninen, Raimo LindströmReijo Vainio sekä  Ulla-Maija Lindfors, myöh. Laakso. Tämä ryhmä lauloi ja esitti muutakin ohjelmaa.

Alkuvuosina Rientolassa ei ollut pianoa, kunnes 1930-luvulla  Nummelan laulukuoro, jota johti  Väinö Louhi, ryhtyi keräämään siihen rahaa. Nummelan laulukuoron traditioihin kuului Esko Karvisen johtajakaudella kevätkonsertti, joka vuorovuosina pidettiin seuratalossa ja Rientolassa. Alkuvuosina talolla harjoitteli ainakin paikallinen yhtye Havaj Jazz Band.  Nummelan Torvisoittokunta on myös harjoitellut Rientolassa.