Martelan tehdasrakennus Vihdintien varrella. tehdas otettiin käyttöön helmikuussa 1961. Tehdasta laajennettiin 70-80-luvulla.

Martela ( ent .Tehokaluste Oy )  perustettiin vuonna1945. Vihdin Nummelaan yritys perusti vuonna 1961 Nummelan Tuotanto Oy:n.  Yrityksen tuloon Nummelaan vaikuttivat myös ministeri Veikko Helle ja kunnansihteeri Reino Talonen sekä lehti-ilmoitus, jossa Vihdin kunta tarjosi edullisia tontteja yrityksille.  Yritys aloitti toimintansa Palman kiinteistössä Vihdintien varrella ja laajensi myöhemmin toimintaansa Ojakkalantien varteen.                                                 Yrityksen toimialana Nummelassa oli konttorikalusteiden valmistus. Tehtaasta tuli Vihdin kunnan suurin yksityinen työnantaja. Yrityksen palveluksessa Vihdissä oli parhaimmillaan jopa noin kolme-neljäsataa henkilöä.

Martela rakennutti vuona 1962 Asunto Oy  Nummelan Ahtelan työsuhdeasunnoiksi. Rakennus valmistui tehtaan välittömään läheisyyteen.   Asunnot olivat kooltaan yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Urakoitsijana toimi Martti Salenius & kumpp. Täkäläisessä lehdessä Luoteis-Uusimaassa oli kirjoitus rakennuksen harjannostajaistilausuudesta 27.2.1962.  Rakennustyömiesten puolesta puhui tilaisuudessa Martti Salenius.

Siihen aikaan työnantajilla Nummelassa oli paljon työsuhdeasuntoja tarjota työntekijöiden käyttöön.

Ministeri Veikko Helteen kolmen vihkiäispuheen sisältö kertoo paljon siitä merkityksestä, mikä Martelan sijoittumisella Vihdin Nummelaan on ollut.

  • Martela Oy:n tehdashallin vihkiäiset 18.6.1971 Nummelan Harjutiellä
  • Martela Oy:n uusien tehdashallien vihkiäiset 9.6.1978 Nummelan Ojakkalantiellä
  • Martelan hallin vihkiäiset 27.1.1989 Ojakkalantiellä ( poiminta Veikko Helteen puheesta )                                                 Minulla on henkilökohtaisesti ollut erityistä onnea saada olla vihkimässä näitä kyläkuvaamme jo niin oleellisena osina liittyviä Martelan halleja, uusia ja laajentuneita tehtaan tiloja. Enkä voi nytkään olla vakuuttamatta, etten tiedä itselleni varatun mieluisampaa tehtävää.

Lainaus kirjasta : Kehityksen tahto , Veikko Helle Vihdissä pidettyjä puheita

 

                    MISTÄ MARTELA OY SAI ALKUNSA

 

”  Uuden vuoden yönä 1937-38 käytiin sahojen pääjohtajien kanssa kova keskustelu hänen kotonaan. Hän sanoi, ettei Suomesta pystytä koskaan muuta viemään kuin sahatavaraa. Mä väitin vastaan, että voin mä tehdä vaikka huonekaluja ja pystyn niitä viemäänkin.”

-Matti S Martela

Lainaus kirjasta: Toimistosta tuttu – Martela kuusikymmentä

Matti S Martelan suvun historia henkilöistä, jotka ovat olleet Martelan palveluksessa vuodesta 1945 – 1986-

Matti S. Martela (s.1913 k.1987) ekonomi

Martelan palveluksessa: toimitusjohtaja 1945-1976

Martelan hallituksessa 1945-1986

Maire Martela (s.1914 k.1998) ekonomi, Matin ensimmäinen vaimo

Martelan palveluksessa: kirjanpitäjä 1955-1965

Lapset tästä ensimmäisestä avioliitosta, jotka olleet töissä Martelassa

Matti T. Martela s.1939, kauppatieteiden maisteri

Martelan palveluksessa 1961-1999; mm. tehtävissä: vientiasiainhoitaja, vientipäällikkö, markkinointipäällikkö, markkinointijohtaja, toimitusjohtaja, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, Martelan hallituksessa 1967-2004

Maija Mattila s. 1940, sisustusarkkitehti

Martelan palveluksessa sisustus- ja näyttelysuunnittelija ja painotuotteiden suunnittelija 1961-2000

Leena Palsanen s. 1945, sisustusarkkitehti

Martelan palveluksessa tuotesuunnittelija 1969-1987 sekä 1992-2003

Matin toinen vaimo

Liisa Martela s.1920, k. 2001, sisustusarkkitehti

Martelan palveluksessa tuotesuunnittelija, sisustussuunnittelija, graafisia tehtäviä 1945-1967

Lapset tästä toisesta avioliitosta, jotka olleet töissä Martelassa

 

Pekka Martela s. 1950 ekonomi

Martelan palveluksessa 1971-1988 sekä 1994-2001, mm. vientitehtäviä, tuotekehityspäällikkö, johtaja, 1985 P.O. Korhonen Oy toimitusjohtaja, tuotekehitystehtäviä, 1996 P.O.Korhonen toimitusjohtaja, tuotekehitysjohtaja,

Martelan hallituksessa 1981-

 

Heikki Martela s. 1956 kauppatieteiden maisteri

Martelan palveluksessa 1993-

1993 Martela-Morgana AB ja ASKI Imdreningscenter AB toimitusjohtaja Ruotsissa

2000 Martela Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2002 Martela Oyj, toimitusjohtaja

Martelan hallituksessa 1986

Suvun historiatietoja poimittu kirjasta: Toimistosta tuttu – Martela kuusikymmentä 

Vihdintien tehdasrakennus purettiin syksyllä 2022

 Näkymä Vihdintieltä Harjulle päin.                                                   Kuva Pertti Nieminen

 

  

Näkymä Vihdintieltä Pisteelle päin.                                                     Kuva Pertti Nieminen

Kalustehistoriaa

Lainaus: teksti ja kuvat kirjasta MARTELA MARATON 50 vuotta konttorikalustamisen kehitysprosessia

Kuva työtuolista T-55 1940-luvun lopulla. ensimmäisiä tuotteitamme, tuolit T-55 ja ”johtajan pöytä”

Kalusteet oli tehty kokonaan puusta, mutta useimmiten ne olivat sentään tehdastekoisia; kaikki pöydät olivat samannäköisiä ja tasapintaisia, suositut rulokansipöydät oli varattu konttoripäälliköille ja niitä käytettiin pienimmissä konttorihuoneissa. Naiskonttoristit eristettiin seinäkkeillä muusta konttoritilasta.  Liisa Martelan muisteluja alkuajoista : ”Kalusteiden suunnittelun tarvetta lisäsi paperin uusi standardikoko A 4, joka oli otettu käyttöön vuona 1942. Koko A 4 oli lähtökohtana kaikkien säilytystilojen mitoituksessa.”

Kuvat yllä: Team Office, integroitu seinäkejärjestelmä

Ääntäimevät seinäkkeet olivat varsinainen uutuustuote. Ne oli suunnitellut Siegbert Gölzer.

Kuva ”Maisemakonttori” – teema-näyttely Finish Desing Centerissä syksyllä 1966

                                       

Kuva: Kiltatuoli testissä 60-luvulla

Perusta Martelan tutkimus- ja testaustoiminnalle valettiin v. 1966. Oli lautaparakki ja siellä kaksi miestä, toinen heistä Pertti Nieminen, tutkimuspäällikkö. Lähes 30 vuotta myöhemmin , Pertti Niemisen valtakuntana on uusi, lähes tuhannen neliön tutkimuskeskus ajanmukaisine laitteineen ja taitavine kalusteseppineen.

Lisenssimyyntiä kaukomaille

Kilta -tuolin lisenssin osti ensimmäisenä Italialainen yritys vuonna 1961. Italialaisista oli se ilo  että he tekivät korkeatasoisia esitteitä Kilta -tuolista joita saatiin Suomeenkin.

Killan valmistuslisenssejä myytiin sitten myös Australiaan,  Espanjaan, Japaniin ja Barcelonaan. Lisenssin myynnissä   Kreikkaan oli ongelmia mm. törkeintä oli ettei Kreikka maksanut sovittua palkkiota meidän lähettämällemme verhoilijalle, Erkki Haapaniemelle, joka opasti työvaiheissa kreikkalaisia ammattiveljiään. Rahattomaksi jäänyt Haapaniemi sai sitten korvauksen yhtiön kassasta. Barcelonalaisen Casasin perheen kanssa ystävystyttiin todella.

Aineiston kerännyt Paula Lehtinen ja Marjut Ståhlstedt