
Toivolassa asuneille seppä Kaarlo (Kalle) Vilhelm Långströmille ja hänen vaimolleen Aina Auroralle, o.s. Lustberg syntyi yhdeksän lasta:
Martta Elisabet (1901), Lauri Vilhelm (1903), Väinö Johannes (1907), Irja Maria (1909), Arvo Arvid (1912), Kerttu Kaarina (1916), Eino Kaarlo Aatos (1918), Aino Mirjam (1922) ja Erkki Johannes (1927).
Kalle oli arvostettu kylän seppä.
Veikko Helle on kertonut hänestä tarinan:
”Kalle oli karkaisuseppä ja merkittävin kylän sepistä. Siihen aikaan sepän oli taottava työvälineet ja siinä Kalle oli mestari. Hänen ammattitaitoaan pidettiin suuressa arvossa. Välillä Kalle oli viinaan menevä ja silloin koko kylä tiesi Kallen ryyppyreissuista. Niiden jälkeen hän oli nimittäin jo neljän aikaan aamulla kalkuttelemassa pajassaan.”

Oman väen lisäksi talossa asui vuokralaisia. Kalle Långström otti mielellään lapsiperheitä vuokralaisiksi, olihan omassa perheessäkin suuri lapsikatras.
Toivolan yläkerrassa asui poikien kanssa myös autokorjaamon työntekijöitä, ainakin Toivo Lindfors, Artturi Hellgren ja Jukka Laine. Anni ja Väinö Heino asuivat ensin alakerran pienemmässä asunnossa ja sitten ylhäällä, ennen kuin muuttivat Leo Lindforsin taloon. Myös Vilho Kuorikosken iso perhe asui yläkerrassa. Talon vuokralaisia olivat myös Aina ja Oskari Kankaanpää, Siiri ja Kaarlo Suckman sekä Rauha ja Jussi Merivirta perheineen. Myös Lauri Sievinen oli ennen oman pajan saamista seppänä Långströmin pajassa ja asui työnantajansa talossa.
Tämän suuren talon vuokralaisia olivat myös monet leskirouvat tai yksinäiset naiset kuten ratapuomin vartija, leskirouva Lampinen poikineen, ompelija Olga Löfberg, leskirouva Amanda Grönroos sekä sodassa puolisonsa menettänyt Hellä Koskinen, o.s. Toivonen, myöh. Saarisalmi poikansa Reijon kanssa.
Långströmien vanhin tytär Martta lähti Helsinkiin diakonissakoulutukseen. Isä oli toivonut tyttärestään opettajaa. Palveltuaan ensin Diakonissalaitoksen sairaalassa Helsingissä, hän muutti Turkuun, missä asui kuolemaansa 1986 asti.

Väinö kuoli jo 15- vuotiaana keuhkokuumeeseen Vihdin sairaalassa. Hän oli etevä oppilas ja hyvä urheilija. Hän oli vilkas poika ja kova kertomaan tarinoita, joihin opettaja Urho Karhumäki ihastui. Hän perusti kouluun Väinö Långströmin nimeä kantavan rahaston pojan muistoa vaalimaan. Väinöllä oli pieni korsu mäenrinteessä, missä syksyllä oli paljon omenia säilössä.
Irja asui lähes koko ikänsä Toivolassa ja auttoi kotitöissä. Vanhempiensa kuoltua hän asui ensin Kerttu-sisaren hoivissa. Hän kuoli 1990 Pääkslahden vanhainkodissa.
Kerttu asui koko ikänsä Nummelassa. Äiti- Ainan kuoltua 1939 Kiljavan parantolassa, hän jäi kotiin hoitamaan isän ja kotona asuvien sisarusten taloutta. Talon yläkerrassa asuivat tuolloin jo avioituneet veljet Lauri ja Arvo. Kerttu solmi 1947 avioliiton autonkuljettaja Onni Aleksanteri Laineen kanssa. Kalle-isä kuoli 1948 Nummelassa.
Kalle Långström 70-vuotispäivänään 5.3.1947.
Kun perikunta 1953 myi Toivolan, Kerttu ja Onni muuttivat taloonsa Tuomaantielle.
Eino kuten vanhemmat veljet Lauri ja Arvo, työskenteli ensin isän pajassa. Sitten hän kävi teknillisen koulun Turussa ja toimi konemestarina rahtilaivoilla sekä viimeisinä työvuosinaan Helsingin puhtaanapitolaitoksen konemestarina Kyläsaaressa. Hän kuoli 1988. Aino valmistui Lastenlinnan koulusta lastenhoitajaksi ja muutti Turkuun.