Veikko lukee päivän lehteä keittiön pöydän ääressä 1988. Kuva: Hellen perheen kokoelmaVeikko Helle oli aikansa arvostettu valtiomies. Kiinnostus politiikkaan kulki Hellen perheessä sukupolvelta toiselle.
Isänsä jalanjäljissä Veikko Helle kulki työväenyhdistykseen, kunnallispolitiikkaan ja myöhemmin eduskuntaan. Työväenyhdistys Elon puheenjohtajana hän toimi yhtäjaksoisesti 43 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1938.
1936 kunnallisvaaleissa Veikko valittiin Vihdin kunnanvaltuustoon. 1957 hänet ensimmäisen kerran valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kunnanvaltuuston jäsen hän oli yhtäjaksoisesti 52 vuoden ajan 1937-1988. Puheenjohtajana hän oli 1958-1976. Kunnallispolitiikkaan Toini ja Veikko Helle osallistuivat monta kautta yhdessä.
Tultuaan valituksi eduskuntaan 1951 Veikko Helle luopui puusepän työstään ja veljekset panivat Hellen verstaan myyntiin. Valinta eduskuntaan merkitsi huomattavaa muutosta perheen elämänrytmiin. Myös viikonloppuisin oli paljon puhematkoja ja kokouksia.
Veikon ministeri- ja puhemiesaikoina Toininkin elämään tuli muutoksia ja vaatimuksia. Yhdessä he isännöivät ja emännöivät arvovaltaisia tilaisuuksia.
Veikko Helle oli kansanedustajana 32 vuotta. 1983 hän ei enää asettunut ehdokkaaksi. 1986 Veikko Helle sai ministerin arvonimen.
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto kävivät onnittelemassa Veikko Helleä hänen täyttäessään 70 vuotta 11.12.1981. Takana presidentin adjutantti Lasse WächterToini Helle toimi Nummelan sivukirjaston hoitajana sen perustamisesta 1936 lähtien vuoteen 1975. Hän toimi myös Elon naisjaoston sihteerinä 1945-1950 sekä puheenjohtajana vuodesta 1961 usean vuoden ajan.
Veikon ja Toinin yhteinen harrastus oli näyttämötoiminta.
Rakas oli myös kesäpaikka Jätinpykälä Hiidenveden rannalla. Siellä saattoi rentoutua läheisten ja mieluisan puuhan parissa.
Eläkkeellä ollessaan Veikko Helle osallistui aktiivisesti Nummelan Eläkkeensaajien toimintaan. Yhdistyksen opintopiirissä hän kertoi muistojaan sekä Nummelan että oman elämänsä vaiheista. Vihti-Seura ry on julkaissut Veikon muisteluja 2003 kirjassa ”Emmää menis mihkää!”
Kotiseudun asiat olivat Veikko Hellelle tärkeitä. Koti-Nummela-ryhmän toimintaan hän osallistui kantavana voimana. Hänen erinomainen muistinsa oli korvaamaton apu lähdettäessä keräämään tietoja Nummelan taloista ja niiden asukkaista.
Toini Hellen kuoleman jälkeen 2000 Veikko Helle asui vielä muutaman vuoden Pohjanrinteessä. Hän muutti 2002 Kaarikeskukseen , jonka perustajajäsen hän oli puolisonsa Toinin kanssa. Ministeri Veikko Helle kuoli 2005.

Perhe
Hellen perhe Jouko, Veikko, Vesa, Toini ja Jyrki 1956. Kuva: Hellen perheen kokoelmaEdvard ja Alina Hellen ensimmäinen Nummelassa syntynyt poika oli Veikko Kullervo (11.12.1911 Vihti). Lapsuutensa ja nuoruutensa Veikko asui Albertinkadun Toimelassa. Isän verstaalla hän oppi vanhempien veljien tapaan puusepän ammatin.
Koulunsa Veikko aloitti Keskipisteen laidalla olleessa kelloseppä Bergmanin talossa 1919 opettaja Olga Brandtin luokalla. Samaan alakouluun tuli Haapakylästä puuseppä Kalle Laakson ja Fiinan tytär Toini Marjatta ( 2.7.1912 Vihti). Koulusta he pääsivät 1925. Kouluvuosien jälkeen yhteisiä harrastuksia löytyi työväentalolta. Molemmat kuuluivat voimistelu- ja urheiluseura Nummelan Kisaajiin ja sos.dem. työläisnuoriso -osastoon.
Toini ja Veikko kihlautuivat ennen kuin Veikko meni armeijaan 1932. Häitä juhlittiin Nummelan työväentalossa 1934. Veikko toteaa kirjassaan Puuseppä Suomen eduskunnasta: ”Tuntuu kuin olisimme olleet toisiamme varten suunniteltu pari, kuka ja koska lie sitten suunnittelijana ollutkin. Joka tapauksessa meidän tiemme kävivät niin lähellä toisiaan jo lapsuudesta lähtien, että suurempi ihme olisi ollut, jos meistä ei olisi paria tullut, kuin että tuli. Se taas ei mikään ihme ollutkaan.”
Toini ja Veikko Helle 1934. Kuva: Hellen perheen kokoelmaAvioliittonsa ensimmäiset vuodet Toini ja Veikko Helle asuivat Vihdinseudun Osuusliikkeen teurastamorakennuksen päädyssä kamarin ja keittiön asunnossa. Siellä asuessa perheeseen syntyi kaksi poikaa: Jouko Kalevi (1936), Jyrki Uolevi (1938). 1950 syntyi perheeseen kolmas poika Vesa Kullervo.
Toini ja Veikko Helle, edessä Vesa Helle ja Hannu Åkerman. Takana Aarnela ja oikeassa laidassa Artola. Kuva: Hellen perheen kokoelma
Jyrkin rippikuva 1953. Joukolan edessä Toini, Jyrki, Jouko ja Veikko sylissään Vesa. Kuva: Hellen perheen kokoelmaJouko Helle avioitui Kirsti Saarenojan kanssa 1965 ja heillä on kaksi tytärtä: Eeva (1970) ja Liisa (1971). Jouko työskenteli liike-elämässä. Nummelan torvisoittokunnassa alkanut musiikkiharrastus jatkui, vaikka Jouko avioiduttuaan muuttikin Helsinkiin. Jouko Helle kuoli 2005.
Jyrki ja Anja, o.s. Suokas Helle asuivat 1970-1973 Pohjanrinteen yläkerrassa. Jyrki ja Anja Hellen tiilitalo, Jäähykuja 3 valmistui Pohjanrinteestä lohkotulle tontille 1984. Jyrki Hellen pisin työura oli Martelassa, josta hän jäi eläkkeelle 2004. Vuodesta 1953 Jyrki harrasti torvisoittoa Nummelan Soittokunnassa. Anja Helle toimi opettajana Vihdin eri ala-asteilla vuoteen 2004. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Mari-Johanna (1973) ja Anna Katriina (1976).
Vesa ja Leena (o.s. Mäkelä) Helle asuivat yläkerran asunnossa 1977-1983. Heidän poikansa Antti Veikko Kullervo syntyi 1983 pariskunnan vielä asuessa talossa.
Vasemmalla Toini Helle, tunnistamaton, Jyrki Helle, Hannu Helle ja Vesa Helle. Kuva: Hellen perheen kokoelma
Veikko ja Toini Hellen lapsenlapset sohvalla. Vasemmalla Joukon tyttäret Liisa ja Eeva, keskellä Vesan poika Antti ja oikealla Jyrkin tyttäret Anna ja Mari. Kuva: Hellen perheen kokoelma