/><figcaption class=wp-element-captionKedon tontille on rakennettu paritaloja.
/><figcaption class=wp-element-captionHuhdanmäentien varrella sijainneen Metson perheen keltainen talo Keto 1982. Kuva: Anna-Liisa Helle
/><figcaption class=wp-element-captionMetson perheen talo Keto 1976. Kuva: Heimo Harju
/><figcaption class=wp-element-captionMetson perheen talo nykyisen Huhdanmäentien varrella 1976. Vasemmalla naapuritalon iso ulkorakennus ja sen vieressä Metson pieni navetta-liiteri, jonka päässä sikakoppi. Kuva: Heimo Harju

Almus ja Jenny Metson Keto-tontilla sijainneessa mansardikattoisessa, punaiseksi maalatussa kaksikerroksisessa talossa oli keittiön ja kamarin asunto molemmissa kerroksissa. Metsot asuivat yläkerrassa, jos talossa oli vuokralaisia. Joskus heillä oli koko talo omassa käytössään.

Metsojen liiteri oli Remanderin, nyt Haaparannan puoleisella rajalla. Liiterin Huhdanmäentien puoleisessa päässä oli pieni sikakoppi. Kesän kuluessa kasvatettiin ajan tavan mukaan oma possu. Pihalla oli myös Kirsti-tyttären aumakattoinen leikkimökki, jota myöhemmin käytettiin varastona. Leikkimökin seinustalla oli tahko. Kaivo oli noin 4-5 metrin päässä talon seinästä.

Metsojen vihertävänharmaa sauna oli suurelta osalta Pajulan talon maalla ja siitä oli sovittu maksettavan vuokraa 1 kirvesmiespäivä vuodessa. Naapurit kävivät satunnaisesti kylpemässä Metson saunassa, mm. Kuulan perhe (Toivola) ennen oman saunan valmistumista. Kun naapuritalon, Pajulan, sauna oli palanut joutui perheen vieraana ollut entinen Miss Suomi ja Miss Eurooppa Ester Toivonen-Siirala miehineen käymään myös Metson saunassa.

Selvästi maantietä alempana olleelle talolle johti kapea kävelytie saunan ja leikkimökin välistä, autolla pihaan pääsi liiterin editse.

/><figcaption class=wp-element-captionMetsojen  sauna oli suurelta osalta Pajulan talon maalla ja siitä oli sovittu maksettavan vuokraa yksi kirvesmiespäivä vuodessa. Kuva: Eero Merivirran kokoelma

Peltosaroissa kasvatettiin useimmiten perunaa, joskus myös vehnää. Almus istutti paljon omenapuita, koska hän oletti rikastuvansa niiden sadolla. Puutarhassa oli myös marjapensaita.

/><figcaption class=wp-element-captionAlmus Metson rakentama talo 1930-luvulla. Puutarhassa Jenny, Almus ja Kirsti Metso. Kuva: Vihdin museon kokoelmat  
/><figcaption class=wp-element-captionMetson perhe puutarhassa. Takana näkyy sauna. Kuva: Vihdin museon kokoelmat