Eino Ketolan kirjoittamasta Vihdin historia teoksesta voi lukea, että Keskipiste oli Nummelan kaupallinen keskus jo 1900-luvun alussa. Alla olevista kuvista näette millainen viiden tien risteys on ollut aiemmin. Lisää kuvia löytyy vanhoilta sivuilta osoitteesta: https://historia.vihti.fi/koti-nummela/keskipiste/index.htm.
Nummelan keskustan kartta 1874
Vanhin alueen jäljellä olevista rakennuksista on 1800-luvulla rakennettu Tuusan aitta Meritie 8 osoitteessa. Keskipiste 1950-60-luvun vaihteessa, ennen rautatiesiltaa. Kuvassa vasemmalla Shellin huoltoasema, Auran myymälä (Hajaannus), vanha Eroittaja, Varkaanoron toisella puolen Vihdinseudun Osuusliike (Viso). Kuvassa oikealla etualalla Auran asunto ja sauna, maatalousmyymälä piharakennuksineen, Kukko-talo ja sen takana Vihdin Sähkö OY:n Vesala. Kuvan yläreunassa näkyy työväentalo Rientola.Nummelan keskipiste 1960-luvun lopulla. Kuva: Anu Huhtala. Vanha postikortti.Aivan 1900-luvun vaihteessa (tarkkaa järjestystä tai rakennusvuotta ei tunneta) alkoi Pisteen ympärille nousta taloja. Vihdintien oikealla puolelle Vihdintie 1 tontille rakennettiin Suomen Maanviljelijöiden kauppa, joka avattiin 1914 (myöhemmin Auran kauppa, rakennus purettu 2000-luvulla.Nummelan keskipiste vuonna 1971. Vasemmaalla Vihdinseudun Osuusliikkeen talo ja Vihdintien toisella puolella Vihdin Sähkö OY:n uusi kiinteistö. Sen vieressä oikealla puolella huonokuntoinen Flinkmanin talo, joka tunnettiin myös ”Kukko” talona. Talon vasemmalla reunalla Saarisen kenkäkauppa ja oikealla kioski. Oikealla Auran vanha myymälä, nyt vaaleana.. Kukko talo purettiin 1971 ja Auran talo 2000-luvulla. Kuvannut Heimo Harju. Vesalan talo 1920-luvulla. Julkisivun parveke on poissa ja yläkertaa on muutenkin muutettu. Kuva Vihdin Sähköyhtiön historiikista.
Talo purettiin 1965 jolloin sen viereen rakennettiin entinen Vihdin Sähkön toimitalo ja (varastorakennus Joukolantien varteen.) Nämä rakennukset rajoittuivat aivan tien reunaan, mutta jokaisella oli piharakennuksia, jotka olivat erilaisissa käytöissä. Hieman kauempana tiestä sijaitsi Runolinna niminen hirsitalo, jonka kelloseppä Bergman siirsi tontille 1892 (purettu 1960-luvulla).
Kuvan alareunassa rautatie etualalla on ratavartijan mökki, siitä vasemmalle Sähköyhtiön varasto ja taaimmaisena Omapohja. Omapohjasta oikealle Runolinna ja Omapohjan takana Vihdintie.
Vihdin Sähkö OY:n varastorakennus purettiin 2005 ja sen tilalle rakennettin kaksi kerrostaloa.
Näiden kolmen puretun rakennuksen tilalle on Vihdin Sähkö OY:n rakennukseen kiinni rakennettu 2013 kerrostalo , joka ulottuu rautatiehen saakka.
Kuva Vihdintieltä pisteelle 50-luvulla. Oikealla Viso ja vasemmalla Kukko talo, kuvan keskellä huoltoasema.Näkymä nykytorilta keskipisteelle 1950-luvulla. Kuva Viljo MannströmNäkymä Pisteenkaaren ja Hannankadun risteyksestä Keskipisteelle 1950-luvulla. Kuva Viljo MannströmIlmakuva pisteeltä 1950-lopussa. Vasemmalla Kukko talo ja Auran maatalousrakennus, yläreunassa uusi Shellin huoltamo, taksiasema, Auran liiketalo (Hajaannus) ja oikealla alhaalla Vison liikerakennus.Vihdin Työväen Osuuskaupan Nummelan myymälä. KuvaVeikko Hellen kokoelmasta.
Vihdintien vasemmalle puolen nousi kolme taloa 1900-luvun alussa. Vihdintie 2 tontille kelloseppä Bergman rakennutti liiketalon (purettu 1974 jolloin sen tilalle nousi Vihdinseudun Osuusliikkeen liiketalo, nyttemmin Lohjan Säästöpankin omistama)
Kuvassa Vison liikerakennus ravintolasiipineen, ennen purkamistaan 1974.
Vanha Nummela noin vuonna 1923.Kemikaliokauppa vuonna 1969. Taustalla on jo nousemassa K-Kauppa Henrikin ensimmäinen vaihe.Lohjantien alkupää Pisteeltä katsottuna 1920-luvun alussa. Vasemmalla Vanha-Nummela.
Pisteen vanhimpia rakennuksia lienee Lohjantien 2, eli nykyisen Keskikuja 3 kohdalle 1850-luvulla rakennettu Vanha- Nummela niminen Kestikievari, josta tuli Kemikalioliike 1922. Rakennus purettiin 1970-luvun alussa ja tilalle tuli K-Halli Henrikki, joka nykyisin on K-Market.
Hajaannuksen talo 1930-luvun alussa. Kuva on otettu Asemantien puolelta. Se on kopioitu Osuusliike Auran 10-vuotistoimintakertomuksesta.
Asemantie 1 rakennettiin Hajaannus niminen kaksikerroksinen hirsitalo myös 1900-luvun alussa. Talo purettiin Osuuskauppa Auran uuden liiketalon tieltä 1938.
Osuusliike Auran myymälä 1940 alussa Kuva: Viljo Mannström
Osuuskauppa Auran siirryttyä Naarapajuntielle 1965 taloon tuli vuokralaisia mm. Nummelan 1. Apteekki. SYP-pankki osti kiinteistön tarkoituksena purkaa se ja rakentaa uusi liiketalo. Talo ehdittiin kuitenkin suojella. Tämän johdosta SYP rakensi taloon lisäsiiven Keskikujan suuntaan ja toisen rakennuksen rautatieaseman suuntaan. Näissä tiloissa on toiminut monia liikkeitä.
Etualalla Asemantien varren Standard Oilin huoltoasemarakennus ja bensapumppu, jonka ääressä kuorma-auto ottamassa menovettä. Pumpun varressa on huoltoaseman hoitaja Arvo Långström. Kuvassa takana vasemmalla Osuuliike Auran maatalousosaston rakennus, sen vieressä Osuusliike Auran henkilökunnan asuin- ja saunarakennus.
Asemantie 2 kohdalla on ollut huoltoasemien pieniä rakennuksia 1920-luvulla
Vuonna 1958 valmistunut Shellin uusi huoltoasema. Huoltoaseman hoitaja Arvo Långström asemansa edessä. Kuva: Mikko Långström.
Shellin huoltoasema ja baari rakennettiin 1958.
Shell muuttui ensin Essoksi.ABC-huoltoasema kuvattuna syyskuussa 2013 Asemantieltä päin. Kuva: Ritva Miettinen.
Huoltoasema vaihtui 2000-luvulla ABC-huoltamoksi, kunnes purettiin 2020.
Nummelan ”pirssiautot” 1930-luvulla yhteisellä ”asemallaan” odottamassa linja-autolla saapuvia matkustajia. Kuva: Irma Lahti (o.s. Luoto).
Tontilla oli myös 1950-luvusta alkaen taksiasema.
Kuva otettu rautatien suunnasta ja siinä vasemmalla vielä (2024) pystyssä oleva vanha Vihdin Sähkö OY:n toimistorakennus ja oikessa laidassa jo purettu varastorakennus.
Pilkkuja 1 rakennettiin 1928 kaksikerroksinen liiketalo Vanha Eroittaja, joka nykyisin tunnetaan Kallen kauppatalona. Osuuspankin ostettua talon 1948 se rakensi Pisteenpolun puoleisen lisäsiiven, jonne tuli pankin tilat.
Eroittajan liiketalo 1956.
Taloa on laajennettu senkin jälkeen.
Nummelan keskustaa 1980-luvun loppupuolelta. Kuva Veikko Hellen kokoelmasta.
Maantiet
Keskipiste ja kulku sieltä on muuttunut vuosien kuluessa merkittävästi. Vihdintie on ainoa suunta mikä ei ole muuttunut, ainoastaan kevyen liikenteen väylät on rakennettu, ensin vasemmalle puolelle 1980 ja tien molemmille puolin 1995.
Helsinkiin päin muuttui merkittävästi, kun rautatien ylittävä silta valmistui 1963. Siltaa on levennetty, kuten Meritietäkin ja tielle on rakennettu kevyen liikenteen väylät molemmin puolin 1995. Idänpuoleinen kevyenliikenteen väylä muutettiin ajoväyläksi 2000-luvulla.
Rautatien ylikäytävä ennen siltaa. Kuva otettu vuodelta 1928. Uuden ajan merkkinä Pisteelle on ilmaantunut Bentsiiniaseman kyltti Vihdin Maanviljelijäin kaupan talon vieressä. Kuvan omistaa Vuokko Honkanen.Työt aluillaan talvella 1962-63.Rautatietä ”syvennetään”. Auran sauna häämöttää kaivinkoneen takana. Kuva otettu Ojakkalan suunnalta. Kuva: Reijo Vainio.Kuvassa oikealla näkyvät jalankulkijoiden puiset portaat, joita myöten kuljettiin radan yli. Siltatyömaan ikuistivat kameralla nummelalaiset Osmo ja Pentti Väätänen.Rautatiesilta käytössä 1960-luvun loppupuolella. Kuva Pentti Karvinen.
Jalankulku Kuoppanummelle muuttui, kun 1970-luvulla Kuusikuja (Kusikuja) sulkeutui ja kulku siirtyi Joukolantielle. Joukolantieltä pääsi myös autolla läpi, kunnes kerrostalon rakentaminen Kuoppanummentie 2:een katkaisi läpiajon.
Vesikansaan tai Hiidenrantaan kuljettiin vuoteen 1989 asti Varkaanaroa, myöhemmin Hiidenvedentietä, kunnes Pisteenkaari muutti reitin.
Lohjalle kuljettiin pitkään suoraan Keskipisteeltä, kun Kirjaston rakentaminen 1997 katkaisi reitin. Lohjantien alku siirtyi Keskipisteeltä Vihdintielle Mäntytietä vastapäätä. Uusi ja vanha Lohjantie yhdistyvät Väinämöisentien luona.
Asemantie on ollut paikallaan pitkään, mutta mennyt vain Rautatieasemalle asti. Tietä jatkettiin 1990-luvulla, Kalkkimäkeen asti, jossa se yhdistyy vanhaan tiepohjaan Nummenkylään ja Lohjalle.
