Maissi Laakso poikineen. Monifoto-valokuvaamossa otettu kuva, joka on vuodelta 1947 ta -48. Kesäkuussa 1958 Mikko Laakso lähti armeijaan ja palasi sieltä 1959. Samana vuonna hän aloitti biologian ja maantieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hän asui ensimmäisen vuoden alivuokralaisena Tehtaankadulla ja kevääseen 1963 Arkadiankadulla. Lukuvuoden 1962 – 1963 hän toimi biologian ja maantiedon tuntiopettajana Lohjan yhteislyseossa eli entisessä koulussaan. Isän kuoltua 1.5.1963 Mikko avioitui 1963 Maiju Annikki Kankaisen kanssa ja asui hänen kanssaan talossa lukuvuoden 1963 – 1964, jolloin he auskultoivat Helsingin Tyttönormaalilyseossa ja Helsingin Normaalilyseossa. 1964 he muuttivat Pieksämäelle opettajiksi Pieksämäen yhteislyseoon. He jäivät eläkkeelle Pieksämäen lukiosta;  Maiju 2002 vanhemman lehtorin virasta, Mikko 2003 toimittuaan viimeiset 34 vuotta rehtorina. Perheeseen syntyi neljä lasta: Markku Tapani (1965),  Arto Mikael (1969), Meri Annikki (1972) ja Martti Mikko Kullervo (1978).

Mikko juoksi lapsesta asti lintujen perässä, joka johti ammatinvalintaan. Hiidenvedellä hän viihtyi etenkin kesäisin, jossa majaili Papinsaaren Aaltosennokassa useimmiten kaverina Osmo Väätänen. Talvella 1956-1957 Suomessa aloitettiin talvilintulaskennat, jolloin joulupäivästä alkavan kahden viikon aikana laskettiin tietyn reitin kaikki linnut. Mikko oli mukana Lohjalla Pirkolan Matin kanssa talvilintulaskennassa heti ensimmäisenä talvena. Oma Nummelan reitti syntyi saman tien. Nuoruuden innossa siitä tuli turhankin pitkä ja sitä on ollut pakko lyhentää tällä vuosituhannella, mutta edelleen se on laskettu joka vuosi vuodenvaihteen aikoihin. Nykyisin laskentakaverina on Antti Ilkanpoika Laakso. Valtakunnallisessa laskentaohjelmassa on jo pitkään ollut syyslaskenta marraskuun alun ja kevätlaskenta maaliskuun alun seutuvilla, mutta niihin on Nummelan reitillä osallistuttu harvoin. Isä Antti huomasi lehdestä keväällä 1958, että Helsingin varuskuntasoittokunnan soitto-oppilaskoulu haki uusia oppilaita ja kyseli kiinnostiko tämä poikaansa Ilkkaa.  No tämähän kiinnosti häntä kovasti. Pääsykokeissa valittiin 20 oppilasta ja Ilkka oli yksi heistä.  Soitto-oppilaskoulu alkoi syksyllä 1958 ja kesti vuoteen 1962.  Tänä aikana Ilkka asui Helsingissä  Kaartin kasarmilla. Hän suoritti myös rippikoulun siellä ja pääsi ripille Johanneksen kirkossa 1959. Hän suoritti varusmiespalveluksen Karjalan Prikaatissa 1962- 1963. Soitto-oppilasaikanaan Ilkka vietti kesiä Vierumäen urheiluopistossa, jossa urheilu oli pääasia. Näihin aikoihin alkoi kalastusharrastus tulevan appiukon kanssa.  

10.3.1963 oli vaskien koesoitto perustettavaan uuteen Suomen kansallisoopperan orkesteriin. Ilkka osallistui siihen ja hänet valittiin käyrätorvikvartetin jäseneksi. Silloisen orkesterin jäseniä valittiin 47 henkilöä, kun nykyään orkesterissa on 113 jäsentä. Ilkkaa oli kannustamassa koesoitossa isä Antti, joka lähti välillä ostamaan lehteä, kun häntä jännitti kovasti poikansa puolesta. Hän oli jo melko sairas, koska ei elänyt enää kuin vajaat pari kuukautta tämän jälkeen. Ilkka soitti kaksi vuotta oopperan orkesterissa, jota leikkimielisesti kutsuttiin silloin Bulevardin nuoriso-orkesteriksi. Sen keski-ikä olialle 25 vuotta. Seurustelu koulukaveri Ulla-Maija Lindforsin (1943) kanssa alkoi 1961. He avioituivat 12.6.1965 He muuttivat Ulla-Maijan työsuhdeasuntoon Nummelan ensimmäiseen kerrostaloon Vihdintien varrella olevaan Säästötaloon, josta väliaikaisesti Ulla-Maijan kodin yläkertaan ja sieltä omaan taloon Eerontielle jouluna 1970. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Anna-Maija (1967) ja Antti (1972). Syksyllä 1965 Ilkka vaihtoi työpaikkaa, hänet valittiin koesoiton perusteella Radion Sinfoniaorkesterin käyrätorviryhmään. Tätä työtä kesti eläkkeelle asti, kevääseen 2003. 

Soittaminen alkoi tulla myös harrastukseksi, vakituiseksi kun 1974 Ilkasta tuli Nummelan Soittokunnan johtaja. Eläkkeelle jäätyään 2003 Ilkka soitti tuubaa Lohja Brassissa ja Uudenmaan reserviläissoitto-soittokunnass

Lalli lähti armeijaan Santahaminaan 1966. Hän avioitui Ritva Anneli Tirkkosen  (1946) kanssa 1967 ja muutti asumaan Lohjalle. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Sarianna 1967 ja Sampsa 1969. Perheelle valmistui 1974 Perttilään omakotitalo, jossa Anneli ja Lalli edelleen asustavat. Lallin perheessä on harrastuksena ollut liikunta eri muodoissaan.