Hugo Flinkmanin, Kukon talossa oli vuosien varrella monia yrityksiä vuokralaisina.

Tainion talouskaupalla oli 1930-luvun lopulla sivumyymälä Flinkmanin talossa. Myyjänä toimi mm. Elsa Skog. Siellä työskenteli myös parturi Fanny Simstedt, o.s. Koponen. Hänen liikkeensä oli talon Sähköyhtiön puoleisessa päässä. Hän asui Koposen talossa Ojakkalantien tuntumassa. Perheeseen kuului poika Helmer.

Sota-aikana Flinkmanin talossa työskenteli parturi Kaarina Laaksonen. Tuolloin talossa oli myös pieni kauppa. Asunnot olivat ylhäällä.

1940-luvulla Flinkmanien liiketalossa oli myös jonkin aikaa Antti Nevanperän omistama lyhyttavarakauppa. Perhe asui liiketalon yläkerrassa.

Lea Suominen (1922 Pyhäjärvi U.l.) pääsi 1946 Nummelaan tullessaan töihin tutun rouvan, Tuulikki Laineen kampaamoon Kukon taloon. Laineen luona hän sai myös asunnon. Laineet muuttivat myöhemmin Gulinin huvilaan.  Aleksi Laine oli tuolloin Metsäliiton palveluksessa.

Talossa toimi vuosia Pekka Erland Kukon sekatavarakauppa ja piharakennuksessa putkiliike. Kukolla oli isänsä Tuomaan kanssa myös kioski talon Sähköyhtiön puoleisessa päässä. 1950-luvun Kukon perhe muutti Huhdanmäelle.

Kukon jälkeen Kuokkaset jatkoivat sekatavarakaupan toimintaa. Kuokkaset myös asuivat samassa talossa. Sulo Johannes Kuokkanen (1913 Rääpyvä, Inkeri) ja hänen vaimonsa Aino Lyydia Eliisa, o.s. Kantola (1917 Hämeenlinna) tulivat 1959 Espoosta. Perheeseen kuului neljä lasta: Kauko, Jorma, Aino-Liisa ja Jouko.

 Kuokkaset pitivät myös baaria Vanhan Auran puoleisella sivulla. Kuokkasen baarissa sai Nummelan ensimmäiset pirtelöt. Nuoriso kävi siellä mielellään kuuntelemassa levyautomaatin iskelmiä. Tuon ajan suosikkeihin kuuluivat ”Vanhan veräjän luona” ja ”Pieni kukkanen”, joiden laulajana Eila Pienimäki. Kuokkaset pitivät liikettä parin vuoden ajan ja muuttivat 1961 Huopalahteen.

Vihdin Sähköyhtiö osti 1961 ”Kukko”-nimisen 700 m2 suuruisen tontin. Näin yhtiö sai riittävästi rakennusoikeutta uuteen Sähkötaloon. Lisäksi saatiin väliaikaisesti asuintiloja yhtiön henkilökunnalle.

Silloin liiketalossa avattiin KOP:n ensimmäinen Nummelan konttori. Sen johtajana toimi Toivo Majuri. Pankki toimi rakennuksen Sähköyhtiön puoleisessa päässä. KOP siirtyi 1965 Sähköyhtiön rakennuttamaan uuteen liiketaloon. KOP:in paikassa toimi sen jälkeen Mäenpään maalikauppa.

Aikaisemman lihakaupan tilasta tehtiin asunto, johon oli oma sisäänkäynti.
Samaan aikaan talon toisessa päässä oli rouvien Hohenthal ja Valtonen omistama vaatetusalan liike, Nummelan Asuste, joka sekin sitten siirtyi seuraavaksi Sähköyhtiön uudisrakennukseen.

Harri Pitkäsellä oli ensin kioski tässä ”Kukko”- talossa. Kioski sijaitsi baarin takana Auran puoleisella sivulla. 1968 Inkeri Perälä jatkoi kioskin pitoa talossa, mistä se kesällä 1970 siirtyi Vesikansantien varrelle Kirveskallion perheen omistamalle tontille Harjunsyrjä.

Samanaikaisesti Perälän kioskin kanssa, talossa oli Aira Petrellin kampaamo. Petrellit myös asuivat tässä ”Kukko”-talossa. Kampaamo siirtyi täältä Funkis-Auraan.

Tauno Saarinen avasi 1969 Mäenpään maalikauppana olleessa liiketilassa Nummelan Kenkäkaupan. Liike toimi Kukko-talossa 1970 saakka.

1971 tämä vuosien varrella paljon ulkomuotoaan muuttanut rakennus purettiin.