Henny Aleksandra Heinon (1923 Siuntio) ensimmäiset Nummelan muistot liittyvät  Tainion limonaatitehtaan, Kaivolan tontin ympäristöön. Pihalla ei ollut lapsille leikkitilaa, eikä omistajan Fanny-rouva juuri sietänyt pieniä lapsia. Lapset eivät liioin saaneet ottaa mitään tontilla olevasta kasvimaasta tai puutarhasta.

Koti oli pieni, mutta sen henki oli lämmin. Sisällä lämpöä lisäsi vielä ainoan huoneen täyttänyt suuri hella. Kuumalla hellanlevyllä paistetut lanttuviipaleet olivat suurta herkkua.

Mukavina muistoina ovat säilyneet läheisessä Toivosen talossa järjestetyt lasten iltamat. Simolan Aili paistoi lapsille munkkeja. Ohjelmasta huolehtivat lapset itse. Henny halusi aina tanssia balettia, mutta tanssijan ura loppui lyhyeen, kun Erkki-veli kiusoitteli 6-7-vuotiasta pikkusiskoa, joka esitti ”kuolevaa joutsenta”.

Työhön Henny meni jo 13-vuotiaana. Ensimmäinen työpaikka oli ”Pisteellä” sijainneessa Hajaannuksen talossa, jonka paikalle 1930-luvun lopulla rakennettiin Osuusliike Auran funkkistalo. Pertti Nurmen perheen ”lapsenlikkana” Henny oli vuoden verran hoitaen kahta tyttöä, Ritvaa ja Varpua.

Seuraavan vuoden Henny oli Eroittajan talossa Niilo Hellen Ritvaa ja Aria hoitamassa. Kun rippikoulu alkoi, muuttui myös työpäivän rytmi. Aamupäivät käytiin kirkonkylässä rippikoulua. Matka kuljettiin polkupyörällä. Iltapäivisin Henny oli edelleen Eroittajan talossa töissä, mutta nyt  Helvi Hellen kahvilassa. Siellä Hennyn mukaan joutui näkemään monenlaisia ihmisiä. Jotkut isäntämiehet yrittivät olla oikein makeita (tuolloin sanottiin ”he olivat patlakkaa”), kun he hyväntuulisina henkilökunnan huomaamatta koettivat sekoittaa pirtua tilaamaansa virvoitusjuomaan. Tarjoiluhenkilökunnan piti tarkkaan huolehtia siitä, ettei viinaa ”lantrattaisi” lasiin.

Sen jälkeen Henny palveli Elli Louhen retkeilymajassa harjun takana. Jatkosodan aikana hän hoiti helsinkiläisen evakkoperheen lapsia ja lähti joksikin aikaa myös Kinnusen perheen mukana pääkaupunkiin lapsia hoitamaan.