Soittokunnan juuret ovat 1880-luvun lopulla, kun nahkuri G.W. Savon perusti soittokunnan Vihdin raittiusseuraan.  Seura jakaantui 1896 kahtia pohjoiseksi ja eteläiseksi seuraksi. Nummelan soittokunta jäi eteläiseen raittiusseuraan. (Myllyniemi: Vihdin historia s.309-311)

Soittokunnalla oli silloin tiukat säännöt, joissa sanottiin mm. , että päätorvensoittajan  piti tehdä  raittiuslupaus ja sivutorvensoittajankin olla kohtuuden mies.
Nummelan soittokunnan tiedetään huolehtineen musiikista kesäkuussa 1907 pidetyssä kansanjuhlassa Nummelan silloisella torilla ja esiintyneen saman vuoden syyskuussa  Nummelan kansakoulun vihkiäisissä.  (Ketola: Kestävällä tiellä s. 120) Mahdollisesti johtajana oli Luukas Leopold Hietanen, jonka tiedetään olleen soittokunnan ensimmäisiä johtajia.  Väinö Louhi soitti myös jo tässä tilaisuudessa.

Perinteikkään Nummelan torvisoittokunnan toiminnassa oli maailmansotien välisenä aikana mukana myös lähiseudun tilallisia, kuten Martti Alirosti ja Ilmari Sellgren. (Ketola: Kestävällä tiellä s. 268). Pekka Laustio on kertonut, että hänen isoisänsä Tuusan isäntä Kalle Sammalkari ja Hurrin isäntä Ilmari Sarajuuri (ent. Lanaeus) soittivat myös oman kylän soittokunnassa. Alirosti  ja Sammalkari  soittivat trumpettia ja Sellgrén tuubaa ja baritonia. 1930-luvulla mukana oli myös Toivo Nurmi, jonka soittimet olivat trumpetti ja Es-kornetti.

Vanhankirkkoniemellä 24.6.1930 pidettyyn lippujuhlaan lähtö kunnantalon edestä. Koululaiset kantavat Suomen lippuja. Kulkuetta järjesteli kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimo. Kuvasta tunnistettu Luukas Leopold Hietanen ja Toivo Nurmi.

Ilmari Sellgrén on perhepiirissä kertonut mieleenpainuneesta juhlatilaisuudesta, joka Vihdin seurakunnalla oli Vanhankirkonniemessä. Siellä soitti Nummelan soittokunta ja Sellgrénillä oli soolo-osa, jonka hän muisti eräänä elämänsä kohokohtana.
1950-luvulla Ilmarin poika Eero Sellgrén soitti jonkin aikaa soittokunnassa. Harjoituksista hän kuuluu usein menneen tapaamaan tulevaa vaimoaan Hyytiäisen Irmaa Ojakkalaan.  Myöhemmin työt kotitilalla veivät kuitenkin niin paljon aikaa, että soittoharrastus piti jättää. (Kertonut Irma Sellgrén)

Iäkkäämmät kyläläiset ovat muistelleet, että ilmeisesti myös Kattilamäen veljekset,  Alpertti (Albert) ja Almus Nyman olivat aikoinaan soittokunnassa.
Kirsti Hiltunen (o.s. Helle) on kertonut, että 1930-luvun puolivälissä Vappu-tapahtuma, jossa soittokunta soitti, pidettiin työväentalo Rientolan pihalla.

Sotien aikana soittokunnan toiminta oli keskeytynyt ja torvet, tai ainakin osa niistä oli käytössä rintamalla. Sotien jälkeen haettiin käyttöön torvet, joita oli piiloteltu Vihdin Meijerin vintillä ja Nummelan Seuratalon suojissa. Torvien löydyttyä soittokunnan toiminta lähti taas käyntiin räätälimestari Väinö Louhen johdolla vuonna 1947.

Väinö Louhen jälkeen soittokuntaa johti Matti Rounioja 1950-luvun alkuvuosina. Jyrki Helle on kertonut, että Rounioja soitti Helsingin rautatieläisten soittokunnassa ja asui Helsingissä.  Hän kävi linja-autolla Nummelassa johtamassa soittokuntaa.

Matti Rouniojan jälkeen soittokuntaa johti Aksel Hammar. Hän tuli Luontolaan v. 1953. Käydessään kahvilla retkeilymajassa, jota Elli Louhi piti Haapakylässä, tuli tietenkin puhe soittokunnasta. Näin Aksel Hammar tuli soittokuntaan v. 1954.  Hän sävelsi Elli Louhen 60-vuotispäivälahjaksi vuonna 1956 Elli-valssin.  Elli-valssi on edelleen soittokunnan ohjelmistossa.

Väinö Louhi ja Martti Alirosti olivat mukana soittokunnassa vielä Rouniojan ja Hammarin johtaessa.

Aksel Hammarin muutettua pois paikkakunnalta, soittokunta oli jonkin aikaa ilman johtajaa. Silloinen Kansalaisopiston johtaja Valve Valolahti otti yhteyttä paikkakunnalla olleeseen opettaja Seppo Peltomaahan, josta tuli vuonna 1966 soittokunnan uusi johtaja.  Seppo Peltomaa  johti soittokuntaa 1966 – 1974.

Vuonna 1974 soittokunnan johtajaksi tuli muusikko Ilkka Laakso (*1943 Vihti), joka soitti ammatikseen käyrätorvea Radion Sinfoniaorkesterissa ja oli aikaisemmin  ollut avustamassa silloin tällöin  myös Nummelan  soittokuntaa.

Sotilassoittajakoulutuksen saanut Ilkka Laakso tuli vuonna 1963 käyrätorvensoittajaksi vastaperustettuun Helsingin oopperaorkesteriin. Sieltä hän siirtyi käyrätorvensoittajaksi Radion Sinfoniaorkesteriin vuonna 1965. Eläkkeelle hän jäi RSO:sta vuonna 2003.

Suomen Puhallinorkesteriliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Ilkka Laakso sai huhtikuussa 2003. Kunniakirjassa lukee ”Kiitollisena tunnustuksena puhallinmusiikin hyväksi suorittamastasi erittäin arvokkaasta työstä”.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Ilkka Laaksolle director musicesin arvonimen marraskuussa 2004.

Harjoittelupaikat

Harjoittelupaikat ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Kun koulun keittolarakennus purettiin uuden koulun tieltä, sai soittokunta käyttää yhtä luokkahuonetta harjoitustilanaan. Ala-asteen koululta soittokunta siirtyi yläasteen koulun kemian luokkaan. Välillä (vuonna 1983) harjoittelupaikkana oli Ladonta-Hakan tilat (Hannu Purolan yritys). Syksyllä 1983 päästiin Lankilan päiväkodin tiloihin, missä soitettiin vuoden 1986 syksyyn. Sitten soittajat siirtyivät, Laakson entisen puusepänverstaan vanhaan kiillottamoon (1986-1987). Harjoitustila oli aivan liian pieni. Matti Koponen teki v. 1987 kansalaisopiston kanssa vuokrasopimuksen Suomen Ruuvitukun yhdestä hallin päädyn puolikkaasta soittokunnan harjoitustilaksi. Nykyisin halli on Huoltokolmion (Olli Katavan) omistuksessa. Soittokunta muutti vuonna 1993 samaisen hallin toiselle puolelle ja harjoittelee siellä edelleen. Tähän harjoitustilaan soittokunta on erittäin tyytyväinen, sillä siellä voi käydä harjoittelemassa milloin vain. Kerrostalossa asuvalle puhaltajalle tämä on ihannetilanne.

Hiiden Opisto maksaa puolet vuokrasta, soittokunta toisen puolen. Nummelan Soittokunta toimii Hiiden Opiston opintopiirinä. (Ilkka Laakson haastattelu Vihdin Uutisissa huhtikuussa 1997)
Soittokunta harjoittelee kaksi kertaa viikossa maanantaina ja keskiviikkona klo 18 – 19.30.

Soittokunnan koko

Louhen ajan soittokunnassa oli kymmenkunta soittajaa. Nykyisin vahvuus on noin 20. Naissoittajia on 4. Soittajien keski-ikä on noin 56 vuotta. Nuoria kaivataan lisää.

Soittokunnan toimihenkilöt

Nummelan soittokunta ry  rekisteröitiin vuonna 1982. Soittokunta ry:n puheenjohtajana on toiminut Jyrki Helle vuosina 1982-2008, hänen jälkeensä Timo Reinikainen (edelleen), rahastonhoitajana Harry Åkerman (1982-2008), hänen jälkeensä  Riitta Sinkkonen (jatkaa edelleen), sihteerinä Hannu Purola (1982-1990) , hänen jälkeensä Päivi O´Leary (edelleen).  Varakapellimestareina toimivat Seppo Karhemaa ja Timo Reinikainen.
He ovat muutenkin tärkeitä henkilöitä soittokunnalle, Seppo tekee maukkaita sovituksia ja  Timo säveltää ja sovittaa.

Monien nummelalaisten sekä soittokunnan entisten ja nykyisten jäsenten antamista tiedoista koonneet Ulla-Maija Laakso ja Ritva Miettinen. Kuvat ovat soittokunnan tai sen jäsenten arkistoista ellei toisin mainita.