Arvo Selim Malmstedt syntyi 1911 Vihdissä Fanny (Fanni) Alida ja Karl (Kalle) Malmstedt perheeseen. Arvon vanhemmat muuttivat 1920-luvulla Huhdanmäelle Päivärinnan tilalle.
Arvo Selim Malmstedt solmi 1942 avioliiton maantien toisella puolella Huhtamäessä asuneen Mirjam Maria Juhontytär Ekströmin, ”Mirjan” (1919 Vihti) kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Maritta Tarja Mirjami (1946 Vihti) ja Pirkko Marja Kaarina, nyk. Kärnä (1949 Vihti)
Mirjam (Mirja) Ekströmin ja Arvo Malmstedtin kihlajaiskuva.
Morsiuspari vanhempineen Päivärinnan pihalla juhannuksena 1942. Vasemmalla Fanny ja Kalle Malmstedt, oikealla Aina ja Evert Ekström.
Malmstedtin perheen tyttäret. Vasemmalla Maritta (4v.) ja oikealla Pirkko (1 v.) Arvo Malmstedt työskenteli Vihdin Sähkö Oy:n palveluksessa linja-asentajana. Hän joutui työtapaturman uhriksi 1961 ja saamansa sähköiskun jälkeen hän ei enää palannut entiseen tehtäväänsä, vaan työskenteli varastomiehenä eläkkeelle siirtymiseensä 1976 saakka. Työvuosia kertyi 27.
Arvo Malmstedt linja-asentajan työssä. Arvo Malmstedt oli työväenyhdistys Elon sihteerinä 34 vuotta 1942 lähtien. Arvo oli huvitoimikunnan jäsen. Työväenyhdistysaikaa kesti eläkeikään asti. Sitten hän siirtyi Nummelan eläkkeensaajiin ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosia.
Vihdin kunnanvaltuustossa hän oli sosialidemokraattien edustajana 1948-50 ja 1969-72. Arvo toimi myös lehtiasiamiehenä ja vakuutusyhtiö Kansan asiamiehenä. Hän oli Enäjärven länsipään kalastuskunnan puheenjohtaja ja myi mm. kalastuslupia ja verkonmerkkejä.
Mirjam Malmstedt työskenteli mm. Sellgrenin kutomossa ja Martelan tehtaalla. Perheen vanhempi tytär Maritta piti kotitalossa kampaamoa. Sieltä liike siirtyi Louhen perheen taloon Kanervalaan ja myöhemmin nykyisen Hannankadun varrelle. Maritta Malmstedt muutti Nummelasta 1976. Pirkko-tytär työskenteli Nummelassa asuessaan Kuulan peltisepänliikkeen konttorissa ja sen jälkeen postissa. Hän muutti 1971 Helsinkiin.
Mirja Malmstedt Myntintien kodin pihalla Pirkko-tyttären pojan Marko Kärnän kanssa.
Arvo pilkillä Enäjärven jäällä Arvo Malmstedtin täytettyä 65 vuotta ja jäätyä eläkkeelle, Mirja ja Arvo Malmstedt muuttivat joksikin aikaa Myntintien varrelta hankkimaansa omakotitaloon, jossa hoitivat pihaa ja puutarhaa. Sieltä he muuttivat takaisin Huhdanmäkeen entiselle tontilleen rakennettuun kaksikerroksiseen rivitalohuoneistoon ja sieltä Kaarikotiin.
Mirja Malmstedt kuoli 1997 ja Arvo Malmstedt 1998.
Mirjam ja Arvo Malmstedt ovat paikallislehden toimittaja Anneli Siekkisen tekemässä kultahääpäivän haastattelussa kertoneet seuraavaa:
”Sireenit tuoksuivat vahvasti sinä juhannuksena kun 30-vuotias Arvo ja 22-vuotias Mirja Ekström sanoivat ”tahdon” Vihdin pappilassa. Kaikki alkoi siitä kun Arvo kävi meillä aina saunaan käskemässä. Malmstedtit asuivat Päivärinnan tilalla Mirjamin kotiväen elellessä Kuulan mäellä tien toisella puolella. Koska Ekströmien vuokra-asuntoon ei kuulunut saunaa, he kävivät kylpemässä naapurissa. Kun Arvo oli aikansa käynyt ”sauna on vapaa”- tiedotuksia jakamassa, ryhtyivät nuoret kulkemaan yhdessä. Käytiin tansseissa ja teatterissakin.
Yhteiset kulkemiset johtivat kihlautumiseen. Siitä vuoden kuluttua saivat sukulaiset ja läheisimmät tutut kutsukortin: ”Pyydämme Teitä saapumaan vihkiäisillanviettoomme sulhasen kotiin 23.6.1942 kello 19 (7); kortin alareunaan oli merkitty kutsujiksi Mirjam Ekström ja Arvo Malmstedt.
Häitä tanssittiin juhannusaattona Päivärinnan tilalla gramofonimusiikin tahdissa. Häävalssin nimeä eivät Mirja ja Arvo enää muista. Ihan varmoja ei enää olla siitäkään, minkä niminen oli pappi, joka oli Vihdin pappilassa aiemmin päivällä kysynyt, jotta tahdotko sinä…
Mutta sitähän nainen ei koskaan voi unohtaa, mitä hänellä on ollut yllään elämänsä tärkeimmässä juhlassa.
– Ompelijalla olin teettänyt pitkän ja malliltaan yksinkertaisen puvun. Se oli tummansinisestä ja hieman röpelöisestä kankaasta, kertoo Mirja.
Yhtä tuoreessa muistissa on morsiuskimpun koostumus: valkoisia sireenejä tietysti.
Nuoripari aloitti yhteisen taipaleensa Arvon kotitalossa Päivärinnan tilalla. Malmstedtit olivat ennen miniän tuloa sanoneet vuokralaisensa ylös.
Sotavuodet mennä kituutettiin eteenpäin elintarvikekortteja käyttäen. Etulinjaan eikä seuraavaankaan Arvoa marssitettu vaikean silmävamman vuoksi.
Vauva antoi odottaa itseään. Maritta näki päivänvalon vasta 1946 kunnan omalla synnytyslaitoksella. Kolmen vuoden kuluttua siitä syntyi Pirkko.
Arvo kävi tienestissä Vihdin Sähkö OY:ssä. Työrupeama saman firman palveluksessa venyi 27-vuotiseksi, ensin linjalla, sittemmin varastolla. Mirja palasi vieraan palvelukseen eli Sellgrenin kutomoon Palojärvelle kuopuksen mentyä kouluun. Hän oli jäänyt sieltä pois esikoisen synnyttyä.
– Helppohan minun oli työelämään palata, sillä anoppi huolehti kotona tyttöjen tarpeista, toteaa Mirja.
Varsinkin Mirjan ollessa kotiäitinä merkitsi tilan pieni karja tärkeää lisää perheen elantoon. Pidettiin lehmää, sikaa ja kanoja. Peltoviljelyäkin oli.”
Sukulaisia Päivärinnan portailla. Takana oikealla Kalle ja Fanny Malmstedt, takana vasemmalla Arvo ja Mirja Malmstedt sekä Fannyn veljen tytär miehineen sekä perheiden lapsia. 
Arvo ja Mirja Malmstedt Arvon 85-vuotispäivänä Kaarikeskuksen kodissaan. Arvo pääsi tuolloin sairaalasta käymään kotona ja viettämään syntymäpäivää.