Koivurinteen tontin rivitaloja syyskuussa 2014. Kuva Reijo Jalava.
Marraskuussa 1947 Toivo Lindfors osti perheelleen Siiri ja John Hänniseltä Saarela nimisestä tilasta Härköilän kylässä 3720 m2 suuruisen alueen. Sitä rajasivat Lohjan maantie, tilustie, Puistola 2 nimisen tilan raja ja suoraviiva, joka on Puistola 2:n pyykkien 4 ja 5 kautta kulkeva rajan jatke. Kauppahinta oli 100 000 mk. Kauppakirjassa mainittuna myyjillä oli oikeus ennen 1.1.1948 hakata myydyltä alueelta ja viedä pois ne puut, jotka ovat 1 m korkeita ja läpimitaltaan yli 9 cm.
Lainhuuto Koivurinteeseen saatiin 24.11.1948.
1950 Toivo (1908 Vihti) ja Anna-Liisa, o.s. Kallio (1917 Vihti) Lindfors muuttivat tyttäriensä Pirjon, nyk. Lehtonen (1940) ja Ulla-Maijan, nyk. Laakso (1943) kanssa uuteen taloon. Koivurinteessä Lindforsien perheeseen syntyi vielä tytär Tiina-Maria (1957).
Viimeinen juhannus Koivurinteessä 1987. Vasemmalta Pauli Tiilikainen, Antti Laakso, Esko Kuhmonen, Toivo ja Anna-Liisa Lindfors, Ulla-Maija ja Ilkka Laakso Tonttimaa oli loivaa metsärinnettä, jonka isä- Toivo ja äiti- Anna-Liisa muokkasivat kahdestaan kuokilla puutarha- ja pihamaaksi. Perhe asui talon rakennuksen aikana väliaikaisesti Lauri ja Fanny Långströmin talon yläkerran huoneessa, jossa oli keittomahdollisuus.
Toivo Lindfors aikoi ensin tehdä itse kaiken talon perustuksiin liittyvän kaivutyön, mutta Fanny Långström oli järjestänyt tontille talkooporukkaa, joten kaivuu onnistui erinomaisesti. Tontille kuljettiin tuolloin Lohjantieltä.
Toivo ja Anna-Liisa Lindforsin talo, joka nousi Koivurinteeseen, oli tyypillinen 1950-luvun puutalo. Suunnittelu oli kenties Erkki Saleniuksen. Hyvin samannäköiset talot olivat esim. Helmi ja Oskari Salmisella, Aune ja Kaarlo Miilumiehellä sekä Kerttu ja Onni Laineella. Rakennusmiehinä olivat Eino Salenius ja Vieno Svahn.
Koivurinne nimi tuli tontin koivuista. Ainakin yksi iso koivu jäi rakentamisen jälkeen paikoilleen. Se kaadettiin myöhemmin omenapuiden tieltä.
Talossa oli tiloja kolmessa kerroksessa. Sisään tultiin isohkon ulkoverannan kautta. Verannalla perhe joi kesäisin monet kerrat iltapäiväkahvit Anna-Liisa- äidin tekemän vehnäpullan kera. Verannalta tultiin sisäeteiseen, josta oli ovet keittiöön, komeroon,( johon myöhemmin tehtiin sisävessa ), olohuoneeseen, alas saunaan ja muihin kellaritiloihin sekä rappuset yläkertaan.
Kellarissa oli sauna, pukuhuone, hillokellari, pieni tavaran säilytyshuone ja puuhuone. Joskus kellarin huoneessa oli kanoja. Myöhemmin huoneesta tuli Toivon työhuone.
Talon alakerrassa oli keittiö, kamari ja olohuone. Talossa oli puulämmitys ja puita piti olla aina paljon talven varalle. Toivo Lindforsilla oli myöhemmin oma sirkkeli, jolla hän kävi sahaamassa naapureidenkin puita. Myöhemmin, ehkä 1960-luvulla kakluuneihin asennettiin öljypolttimot ja kellarinrappuun pieni öljysäiliö. Keittiössä säilytettiin puuhella, jonka rinnalle hankittiin pieni sähköhella.
Yläkerrassa oli keittiö ja kamari. Yläkertaa ei ollut heti tarkoitus rakentaa valmiiksi, mutta Raili ja Matti Eränkö olivat ilman asuntoa ja ottivat osaa rakennuskustannuksiin ja muuttivat asumaan yläkertaan 1955. Eränköjen jälkeen yläkerrassa oli vuokralaisena myös opettaja Seija Järvinen, myöh. Karvinen. Yläkerran keittiössä asuivat myös jonkin aikaa Anneli Noro ja Helga Väre. Tuolloin perheen tyttäret Pirjo ja Ulla-Maija saivat yläkerran kamarin itselleen.
Koivurinne myytiin Rakennus- Haaparanta Oy:lle 1987. Anna-Liisa ja Toivo muuttivat kerrostaloon Naaranpajuntielle. Toivo kuoli 1988. Anna-Liisa asui Naaranpajuntiellä 2002 asti, jonka jälkeen hän asui Nummelan Kaarikodissa. Anna-Liisa kuoli 2010.
Koivurinteen tontilla on nyt rivitaloja kahdessa rivissä. Kulku tontille on Ilmarisentien puolelta. Lohjantien reunassa ei ole enää pensasaitaa, vaan lauta-aita. Muutamia vanhoja puita, mm. tammi sekä Lindforsien istuttama hevoskastanja on säilynyt tontilla.
Tiina Lindfors Anssi poikansa kanssa Anna-Liisa Lindforsin 70-vuotispäivänä 1987.