Haapaniemen, alunperin 0,8 hehtaarin suuruisen tontin päärakennus sijaitsi Asemantien varrella. Haapaniemi ympäröi kahdelta sivulta Albertinkadun ja Asemantien kulmassa olevaa kauppias Tainion omistamaa Haapalaa, jonka pohjoispuolella Haapaniemi siis ulottui Albertinkadulle asti. Lainhuudatusasiakirjassa (1921-1922) sekä Haapalan, että Haapaniemen varaajaksi/omistajaksi on merkitty kauppias Kalle Tainio, joka tuolloin ilmeisesti sai haltuunsa vain Haapalan alueen. Tästä alkoi monia vuosia jatkunut rajariita tonttinaapurusten kesken. Brofeldit voittivat asian vuonna 1925.
Haapaniemen tontilla oli kuitenkin kauan aikaisemmin, jo 1800-luvun lopulla asunut Matts Johan Fredrik Brofeldt (Brofelt) (*1835 Pyhäjärvi) perheineen. Johan Brofeldt piti tuolloin aseman tienoon kestikievaria, majataloa, mistä sai hevoskyydin. Kestikievarin pitäjä Johan Brofeld, joka ilmeisesti toimi myös asemamiehenä, kuoli vuonna 1915. Hänen vaimonsa Sofia Vilhelmiina Tallgren (*1839 Vihti) oli kuollut jo vuotta aiemmin (1914). Heidän kaksi tytärtään Aina Vilhelmiina (*18656 Helsinki) ja Hilda Adele Vilhelmiina (*1975 Vihti) jäivät asumaan taloon.
Brofeltien talo oli kaksikerroksinen rakennus, entinen majatalo. Taloon oli kaksi sisäänkäyntiä, toinen Asemantieltä lasiverannan kautta suureen eteisaulaan, toinen toisen verannan kautta pihan puolelta. Tien puolella oli jonkinlainen torniosa. Rakennus oli erikoinen verrattuna aseman tienoon muihin taloihin. Kyläläisten mielissä talo oli aina tumma, harmaa, maalaamaton, mutta suuri.
Alakerran itäsivulla oli iso huone ja länsisivulla kolme kamaria. Keittiössä oli ikkuna ainoastaan verannalle. Yläkerrassa oli iso sali, jossa joskus pidettiin käräjiä. Molemmilta verannoilta johtivat portaat yläkertaan, joka yleensä ei ollut asuinkäytössä. Joskus sinne majoitettiin joku kesävieras, mm. neiti Iisakka Oulusta.
Tien puoleisella lasiverannalla Brofeldtin neideillä oli ajan tavan mukaan kauniit kesäkalusteet, korituolit. Huoneissa oli vanhoja huonekaluja sekä hienoja peilejä.
Näiden kahden asuinrakennuksen lisäksi tontilla oli hevostalli ja navetta sekä saunarakennus ja oma kaivo.
Vielä 1920-luvulla kylvettiin tässä saunassa. Vuosien mittaan se ränsistyi täysin, kun omistajilla ei ollut varaa korjata sitä. Välillä käytiin naapureitten, Lehtosten saunassa kylpemässä. 1943 Brofeldtien sauna oli vielä pystyssä, mutta ainakin Helsingistä pommituksia pakoon tulleilla Reinikaisilla oli tuolloin vuoronsa Tainion saunassa. Brofeldtin saunan seinällä olikin mietelause ”Sauna on terveyden temppeli”. Myös vettä haettiin saunarakennuksen seinässä olleesta vesihanasta.
Lämmityspuiden pilkkomisessa Brofeldtin neidit tarvitsivat apua. Nykyisen Hannankadun varrella asunut iäkäs Haaparannan mamma kävi hakkaamassa halot ja siivosi talossa. Myös ratamestari Rosendahlin ”down-poika” John Kristian Rosendahl (1901 Jepua) kävi puita pilkkomassa. Häntä Hilda aina kehui ruotsiksi ”Jonne är så duktig”.
Polttopuita oli vaikea saada 1940-luvulla. Haapaniemen asukkaat ja helsinkiläisvieraat hakivat aseman alueen ”plaanilta”, puiden kuorintapaikalta parkkia. Se paloi hyvin, mutta siitä tuli paljon nokea. Saarelan isäntä John Hänninen hankki kansanhuollosta puita myös helsinkiläisasukkaille.
Brofeldin sisarukset asuivat talossa koko ikänsä. Aina kuoli 1941 ja Hilda 1959. Ennen kuolemaansa Hilda myi kiinteistön Lampi-nimiselle perheelle.
Vuonna 1962 asui tässä huonokuntoisessa talossa muutamia nuoria miehiä, mm. Alangon pojat, jotka olivat täissä Laakson puusepänverstaalla. Talon omisti tuolloin Heikki Louhi.
Helmikuussa 2002 Haapaniemen tontin omistajaksi on merkitty Helli Annikki Holi, Veikko Ensio Räsänen, Timo Tapio Holi ja Enja Orvokki Holi.