Asemarakennuksen lisäksi ratapiha-alueella on asemalaiturin vieressä makasiini, jossa varastoitiin rahtitavara.
Asemantien varrella on edelleen kellertäväksi maalattu saunarakennus. Saunatilojen lisäksi rakennuksessa on pyykkitupa. Rata-alueen toisella puolella oli aikoinaan punaiseksi maalattu rakennus, jossa oli pyykkitupa, pyykinkuivatushuone sekä leivinuuni. Mitään asuinrakennusta ei ilmeisesti koskaan ollut lähettyvillä. Asemarakennuksen Lohjan puoleisen asunnon pihassa oli kellari ja sen edessä kaivo.
Asukkaiden käytössä oli kaksi ulkorakennusta: yhdessä rakennuksessa oli liiteri ja aitta, toisessa rakennuksessa ulkovessa, eläimien talvitila ja vintti. Nämä molemmat rakennukset ovat vielä olemassa. Tämän ulkovessa-talvitila-vinttirakennuksen takaa menee hiekkatie. Tosin sinne ei voi enää ajaa. Siinä on puomi edessä. Tästä pääsi aikoinaan ns. asematieltä autolla meidän pihalle. Ja tästä mentiin Lohjan suunnassa olevalle ylikäytävälle ja asemamies Lindqvistille.
Aseman puistossa kasvoi suuria lehmuksia ja vaahteroita. Tainion Talouskaupan puolella oli iso nurmikkoalue, jolla kasvoi yksi iso pajupuu, missä lapset mielellään kiipeilivät. Raiteiden puolella oli paljon kukkia, ruusu- ja muita pensaita.
1920- ja 1930-luvuilla aseman alue oli nuorten suosima kokoontumispaikka. Sinne tultiin työpäivän päätyttyä puhtaisiin asuihin pukeutuneina ”päästämään” iltajunaa. Hellen perheen vanhempien poikien Niilon ja Paavon kerrotaan tulleen valkeissa pellavahousuissa, hattu päässä ja keppi kädessä. Iltajunalle mentiin vielä sotien jälkeen viemään kirjettä junan postivaunuun. Postiauto ajoi vain aamulla Turun suuntaan ja puolenpäivän jälkeen Helsinkiin päin.
QAZ_KUVA_[10480]
Radan varressa, jonkin matkaa asemalta Lohjalle päin oli aikoinaan semafoori. Moni nummelalainen muistaa, kuinka radan vartta kuljettiin asemalta Lohjan suuntaan, semaforin luona yli radan ja sitten toista radan laitaa kohti metsän laidassa ollutta Pircklénin perheen taloa , Haapaniemi.
QAZ_KUVA_[10449]