Arolaksi nimetty talo rakennettiin hieman silloisten teitten ulkopuolelle. Tie taloon vei Albertinkadulta, mutta tärkeä ”kinttupolku” taloon kulki viljelysmaiden viertä Keskitieltä, myöh. Välitieltä nyk. Hannankadulta.

Arolan tontti oli suuri. Toisella puolen taloa oli heinäpeltoa ja omenapuita, toisella puolen peruna- ja porkkanamaa. Omenia myytiin halukkaille. Talvea varten omenat pakattiin lastuvillaan laatikkoihin maakellariin, joka on edelleen pihapiirissä. Ulkorakennuksessa perheet kasvattivat vuosittain porsaan, joskus oli lehmä tai pari. Naapurit hakivat heiltä maitoa. Pyrittiin olemaan omavaraisia. Kun Arolasta myytiin maata, loppui karjan pito.

1920-luvulla tontilla oli savusauna. Nykyinen pihasauna on ollut pihapiirissä vuodesta 1949.

Talosta on huolehdittu pieteetillä. Sen ulkoasu on nykyään lähes alkuperäisessä muodossaan samoin kuin sen vanha pihapiiri.

Pihalla alkuperäisistä isoista koivuista on jäljellä yksi, samoin muutama pihapensas sekä nykyisellä, tontista lohkotulla Paula Lindströmin tontilla pari Paavo Hellen aikaista omenapuuta. Arolan taloon tuli vesijohto, kun se Nummelaan rakennettiin.