Rauhaniemi 1977. Kuva: Heimo Harju

Rauhaniemen n. 1000 m2 tontti on lohkottu Tuusasta. Se sijaitsi Keskipisteeltä entisen Maanviljelijäin kaupan, myöh. Osuusliike Auran maatalousosaston ja Flinkmanin / Kukon liiketalon välistä Härköilään kulkeneen kylätien ja radan välissä. Niiden välissä Kalle Laineen talon Omapohja II kohdalla oli radan puolella pari perunakuoppaa. Ne kuuluivat Rauhaniemen ja Metsälän omistajille. Perunakuopat olivat Tuusan maalla ja niistä maksettiin kahden päivätyön verran vuokraa vuodessa. Saarnin perhe käytti myös kuoppaansa. Se toimi sota-aikana hyvänä pommisuojana, kun pelättiin, että Nummelaa voitaisiin pommittaa.

Rauhaniemen tontilla oli ennen suuren talon rakentamista jo pikkuinen mökki. Johan Alfred ja Emilia Vilhelmina Ressler rakennuttivat kotinsa, Metsälän, naapuritontille uuden kaksikerroksisen mansardikattoisen talon. Resslerien tyttärentytär Tea Sneitz (o.s. Buss) (1922) on kertonut uuden talon olleen valmiina ainakin 1926.

Resslerin perhettä Rauhaniemen rakentamisen aikoihin 1925. Vasemmalla Johan Alfred Ressler, 4. vasemmalta hänen vaimonsa Emilia Vilhelmina, heidän tyttärensä Greta Buss ja hänen edessään tyttärentytär Tea Buss. Kuva: Tea Sneitzin kokoelma

Rakennus oli aivan kiinni kylätiessä. Pihalla oli kaivo, mistä kuljetettiin vettä myös perheen saunaan, joka oli taloa vastapäätä tien toisella puolella Kalle Laineen tontin vieressä. Kesällä vesi vietiin ”kottikärryllä”, talvella ”tolppakelkalla”. Talvella pieni lapsenlapsikin vietiin ”vesikelkalla” saunaan. Ulkorakennus, missä oli puuliiteri ja ”pikkula” sijaitsi pääty radalle päin. Tontilla oli kesäisin myös pieni perunamaa.

Rauhaniemen ala- ja yläkerrassa oli kolme huonetta ja keittiö, yläkerrassa myös avara halli. Eteisen kautta kuljettiin eri huoneisiin. Keittiön ikkunan alla kasvoi komea juhannusruusu.

Uudessa talossa ei yleensä pidetty  vuokralaisia, vaan rouva Resslerillä oli kesävieraita. Heitä kävi ainakin pääkaupungista, Turusta ja Tampereelta. Myös Resslerien pojat perheineen tulivat kesälomalle ja juhannuksen viettoon Rauhaniemeen. Johan Alfred Ressler asui siellä myös talvisin, sillä hänen oli huolehdittava talon lämmityksestä. Huvilan leivinuunia rouva Ressler käytti, kun piti valmistaa paljon ruokia ja leipiä, esim. jouluksi tai isoihin pitoihin. Muuten hän leipoi vanhassa huvilassa, Metsälässä.

Ilman rakennuslupaa tehty tien toisella puolella ollut vanha maasauna purettiin Arvi ja Etel Kykkäsen tultua tontin omistajiksi ja ryhtyessä 1969 rakentamaan uutta taloaan.

1970-luvulla Rauhaniemi remontoitiin. Talon ulkomuoto muuttui ja rakennus sai uuden maalin. Sisälle rakennettiin oma sauna