Viertäjäntie 11 (Etelärinne)
Tauno Terkomaa, ent. Tjäder (1910 Siuntio) muutti 1937 Lohjalta Nummelaan Kuikun tilan pehtooriksi. Perheeseen kuului vaimo Aune Matilda, (o.s. Helander 1908 Lohja) sekä lapset Sirkka-Liisa (1930), Mirja (1932) ja Pertti (1934). 1945 perheeseen syntyi vielä Juhani (Jussi).
Sodan jälkeen Kuikun tilasta luovutettiin Karjalasta tulleille siirtolaisille niin paljon maata, ettei tilalla enää tarvittu pehtooria. Jussin ollessa vauva, Tauno Terkomaa siirtyi Nissolan tilan pehtooriksi. Perheen koti oli aivan Härköilään johtavan tien varrella.
Kun Terkomaat muuttivat Nummelaan, heillä oli siellä jo Lohjan ajoilta tutut ystävät Viljo ja Margit Kuula, jotka asuivat Huhdanmäen etelälaidalla, Toivolassa.
Sirkka-tytär avioitui 1950 Aimo Syrjäsen kanssa, eikä muuttanut enää perheen uuteen taloon. Tytär Mirja ehti asua siellä lyhyen aikaa. 1958 hän avioitui Veikko Nyholmin kanssa ja muutti Ojakkalaan. Pertti avioitui seuraavana vuonna Kirsti Jalosen kanssa ja he muuttivat Helsinkiin.
1957 Tauno Terkomaa hankki kuorma-auton ammattimaisen ajokortin ja siirtyi 1959 Nummelan Vesihuolto Osakeyhtiöön vesijohtotyömaiden työnjohtajaksi. Töitä tehtiin suurelta osin työttömyystoimina. Tauno Terkomaa luki aluksi myös vesimittarit.
Eläkkeelle hän siirtyi 1975. Sen jälkeenkin hän tarvittaessa teki töitä kunnan palveluksessa.
Ennen kuntaan töihin menoa Tauno Terkomaa oli mm. Almus Metson kanssa remonttitöissä Siuntiossa. Almus, joka kylällä tunnettiin hyvin sanavalmiina miehenä, kehui Taunoa oikein hyväksi ”hanttimieheksi” Roolit olivat kyllä toisinpäin!
Tauno Terkomaa kuului 1965 Nummelaan perustetun miesten kerhon, Nummelan Killan perustajajäseniin. Killan jäsenet halusivat vaikuttaa kasvavan kylän asioihin. Jo ensimmäisenä vuonna killassa toimi oppikoulukomitea, jonka päämääränä oli yhteiskoulun saaminen Nummelaan.
Tauno Terkomaa oli myös yksi Nummelan Marttojen neljästä miesjäsenestä. Hänen apuaan tarvittiin esim. kangaspuiden kokoamisessa, kuljetustehtävissä jne.
Nummelalaiset muistavat Tauno Terkomaan avuliaisuuden. Hän huolehti hienosti mm. huonokuntoisen, iäkkään, yksinäisen naapurin Yrjö Paleniuksen asioista. Yhdessä he kävivät Taunon autolla kaupoissa. Joka lauantai Tauno kylvetti Yrjön Etelärinteen saunassa ja leikkasi Yrjön kynnet. Koska sauna oli kellarissa, Tauno teki Yrjöä varten portaisiin kaiteen.
Myös Yli-Rostin talossa arvostettiin Taunon työtä, kun talon isäntä Toivo Yli-Rosti oli saanut aivoinfarktin. Tauno tuli työpäivänsä jälkeen auttamaan.
Eläkkeelle jäätyään Tauno Terkomaa hankki pienen traktorin ja kävi mm. kyntämässä kyläläisten perunamaita. 1980-luvun puolivälissä hän saattoi yhtenä ainoana päivänä käydä kyntämässä jopa yhdeksän eri omakotitalon perunapellot. Kerran, kun traktori ei lähtenyt käyntiin, Tauno-isä pyysi puhelimitse Veikko-vävyä Ojakkalasta apuun. Veikko Nyholm sanoi tulevansa pian, mutta kun miestä ei heti kuulunut, Tauno jo soitti tyttärelle ja kysyi ”tuliko jokin este?” Tuon sukupolven miehille asiat oli hoidettava samassa silmänräpäyksessä.
Etelärinteen talon emäntä Aune Terkomaa oli koko elämänsä ajan kotiäiti. Nummelan Martoissa hän toimi aktiivisesti. Hän teki paljon käsitöitä. Kun Tauno Terkomaa johti Kuikun ja Nissolan maanviljelystöitä, Aune osallistui joka kesä heinän- ja viljankorjuuseen. Kun perhe sota-aikana asui Kuikulla, Aune Terkomaa auttoi tilan muutaman lehmän hoidossa. Yhtenä kesänä hänellä oli Etelärinteen omakotitalon liiterin päässä vasikka hoidettavanaan. Naapurissa asuneen Käpin perheen lapsi oli Aunella päivähoidossa 1970-luvun alkupuolella.
Aune Terkomaa muistetaan hyvänä leipojana. Naapurit saivat usein nauttia Aunen ”lämpimäisistä”. Marttojen myyjäisiin Aune teki aina kuuluisaa hiivaleipäänsä. Sitä saatiin 1970-luvulla nauttia myös Enäiltamissa, joita Nummelan Martat, Nummelan Kilta, VPK ja Urheiluautoilijat 10 vuoden ajan järjestivät lentokentällä.
Perheen yhteisiin harrastuksiin kuului kortinpeluu Margit ja Viljo Kuulan kanssa. Lähes viikoittain perheet kokoontuivat pelaamaan Marjapussia. Alkuvuosina kun ei ollut televisiota ajanvietteenä. Kun Terkomaat asuivat Nissolan tilan Suomelassa, tuiskusi talvella joskus lunta niin kovin, etteivät he päässeet lähtemään Kuulalle. Se oli ainoa syy jättää peli-ilta väliin.
Myös nimi- ja syntymäpäiviä vietettiin Huhdanmäessä ahkerasti ja Aune Terkomaa oli kova laittamaan vieraiden varalle. Tauno oli hyvä tanssimaan ja opetti myös muille valssia.
Aune Terkomaa kuoli 1990 ja Tauno Terkomaa jäi yksin asumaan Etelärinteeseen. Hän kuoli 1995.
