Toimintaa Rientolassa
Nummelan työväenyhdistys Elon toiminta alkoi ennen oman talon valmistumista naapurina olleessa, puuseppä Saarnin omistamassa Kuuselassa. Saarnin verstaassa pidettiin kokouksia, kursseja, iltamia, laulu- ja näytelmäharjoituksia.
Rientolan valmistuttua 1908 siitä tuli monelle nummelalaiselle toinen koti, jossa on järjestetty nummelalaisten perhejuhlia: häitä, hautajaisia ja syntymäpäiviä.
Voimisteluseura Pyry piti harjoitukset ensin työväentalossa, mutta siirtyi sitten Seuratalolle, kun se valmistui.
1909 työväentalolla toimi lukutupa. Talo oli neljästi viikossa avoinna sanomalehtien lukua varten. 1912 pystyttiin ostamaan ensimmäiset kirjat omaan lainakirjastoon.
Kirjastohanketta varten järjestettiin iltamia ja kerättiin rahaa. Iltamien ohjelma koostui tavallisesti puheista, runoista, kertomuksista ja musiikista. Lopuksi oli tanssia, karkeloa. Huvitoimikunta harjoitteli näytelmiä ja musiikista huolehti mm. Nummelan torvisoittokunta. Joskus pidettiin pelkkiä tanssi-iltamia.
1936 työväenyhdistyksen kirjasto myytiin kunnan piirikirjastolle, jonka hoitajaksi tuli Toini Helle.
1915 perustettiin voimistelu- ja urheiluseura Nummelan Kisaajat, jonka harjoituksia, kilpailuja ja kokouksia alettiin pitää talolla. Yleisurheilu, voimistelu, paini ja hiihto olivat alkuvuosina seuran päälajeja. 1920-luvulla painittiin joskus myös ravintolan puolella, koska sitä oli helpompi lämmittää kuin suurta salia. Painimattoja säilytettiin näyttämön nurkassa. Näyttämöllä ei kuitenkaan saanut harjoitella painia.
Kun kansakoululla ei ollut riittävän suurta juhlatilaa, järjestettiin usein myös koulun kuusijuhla Rientolassa tai Seuratalossa.
Elon naisjaosto perustettiin 1930. Se järjesti iltamia ja myyjäisiä. Tiistaisin oli ompeluseura. Myös talouskursseja pidettiin. Se muistutti jonkin verran porvarillista Martta-yhdistystä. Sotavuosina naisjaosto toimi jopa vilkkaammin kuin rauhan aikana. Silloin järjestettiin mm. säilöntä- ja pula-ajan ruoanvalmistuskursseja. Aluksi talolla ei ollut ompelukonetta, kunnes poljettava kone saatiin lahjoituksena. Naisjaosto on myös usein huolehtinut Äitienpäivä- ja puurojuhlista. Järjestelyihin ovat ottaneet osaa usein myös Kisaajat ja työväenyhdistys Elo. Toimintaa lapsille ja nuorille järjesti Raittiuskerho Aamunkoi.
Pihatapahtumista ovat nummelalaisten mieleen jääneet surmanajajat, Suuroset, jotka 1950- ja 60-lukujen vaihteessa ajoivat ”häkissä” hurjaa vauhtia.
1956 pidettiin työväentalossa sosialidemokraattisen puolueen jäsenille kaksi viikkoa kestäneet poliittista tietoa antaneet kurssit. Ympäri Uuttamaata tulleet kurssilaiset asuivat nummelalaisissa perheissä ja ruokailivat ravintola Sarkassa.
Urheilu- ja voimisteluseura Nummelan Kisaajat on kautta vuosien järjestänyt, usein yhdessä Elon kanssa, Rientolassa lastenjuhlia ja discoiltoja. 1970-luvulla oli myös elokuvaesityksiä. Myös bingo käynnistettiin tuolloin uudelleen.
Kun Nummelassa ei vielä ollut kunnallisia nuorisotiloja, Vihdin kunta huolehti perjantaisin diskon järjestämisestä työväentalossa. 1980-luvun puolivälissä myös esim. Jenkkiautokerho järjesti Rientolassa tansseja.
Työväentalon jokavuotisiin juhliin kuuluvat pikkujoulut, Nuutti-juhlat ja vappujuhlat. Niissä ovat puhuneet kaikki Sosialidemokraattisen puolueen huomattavat poliitikot.
Nummelan Eläkkeensaajat ovat järjestäneet tapahtumia talolla ja kokoontuneet esim. Turinatupaan keskustelemaan, laulamaan, maalaamaan posliinia. 1990 alkaen Nummelan Eläkkeensaajat ovat Vanhusten viikolla järjestäneet suositut Wanhan ajan iltamat.
Huutokauppoja, myyjäisiä, tuote-esittelyjä ja myyntipäiviä on talolla ollut jatkuvasti. Joka syksy talolla on pidetty Kädentaitomyyjäiset. Taloa on vuokrattu eri järjestöjen ja yksityisten tilaisuuksiin.