Lentokentän Lohjantien puoleisella laidalla on lautarakenteinen, harjakattoinen talo, jossa on ollut kaksi asuntoa. Rakennusta käytettiin sota-aikana majoitus- ja taukotilana. Kentällä oli jatkuva vartiointi ja osa lentohenkilöstöä oli jatkuvassa valmiudessa. Kentän henkilöstöä oli majoitettuna esim. koululla, Luontolassa ja Louhen perheen omistamassa retkeilymajassa Haapakylässä.
Lentokentän asuinrakennus keväällä 2015. Kuva: Reijo JalavaOjalat
Keväällä 1949 Esteri Ojala muutti lastensa Leilan, Liisan ja Pekan kanssa rakennukseen Omapohja I:stä Vihdintien varrelta, missä alkoi remontti. Esteri Ojala oli tuolloin VR:llä puominvartijana Helsingintien, nyk. Meritien tasoristeyksessä.
Rakennuksessa oli pitkällä sivulla rappu ja eteinen, mistä kuljettiin asuntoihin. Keittiössä oli hella, kamarissa pystyuuni. Matalalla ullakolla ei ollut käyttöä. Sinne kuljettiin ulkokautta talon päädystä irtotikkailla. Kellaria ei ollut. Ns. ”hoidettua pihaa” ei ollut, eikä esim. kukkapenkkejä. Puuliiteri ja huussi olivat piharakennuksessa.
Vesi haettiin Korsumäen Istuinkiven viereisestä sorakuopan lähteestä ämpäreillä. Kentällä ei ollut saunarakennusta. Ojalat saunoivat Auran saunassa, joskus myös tuttavien luona.
Kotiin kuljettiin yleensä Lohjantieltä ylös kentälle johtavaa polkua tai Haapakyläntieltä, nykyisen pururadan alkukohdalta. Varsinainen kulkutie kentälle oli nykyistä vesitornia vastapäätä kahden parakin välistä menevä tie.
Kentän muissa rakennuksissa ei tuolloin ollut asukkaita. Tässä rakennuksessa asuivat aikaisemmin mm. Karttuset. Vapaa-aikanaan Väinö Karttunen korjaili, rakensi ja maalaili kentän punakeltaisia kiitoratamerkkejä, lautarakenteisia rakennelmia kiitoratojen reunoilla. Kiitoratojen täytyi näkyä, koska kenttä toimi ns. varakenttänä.
Talon toisessa asunnossa Ojalan perheen naapureina asuivat Alina, Uuno ja Tuovi Toivonen. Lentokentän talosta Ojalat muuttivat Seuratalolle.
Lauri Ojanen asuinrakennuksen päädyssä sekä lapset vasemmalta Pirkko Tapaninen, Asko Tapaninen, Sirpa Ojanen, Seija Ojanen, Heikki Tapaninen sekä Seppo OjanenToivoset
Toivosten asunto oli lämmin ja kesällä Tuovi-tytär nukkui ullakolla.
Vesi haettiin sorakuopan kaivosta pienellä kurkkupurkista tehdyllä ämpärillä. Perhe kävi Jakobssoneilla saunassa.
Säännöllistä lentotoimintaa ei kentällä ollut, lentonäytöksiä kylläkin. Juhlia tai näyttelyjä ei ollut. Sotapojat Santahaminasta kävivät joskus harjoittelemassa. Rakennus oli sodan aikana majoitusparakkina. Kentän muissa rakennuksissa ei ollut asukkaita. Ne olivat sodan jälkeen jääneet tyhjiksi.
Ojaset
Kirvesmies Lauri (Lasse) Ojanen (1930) muutti vaimonsa Sirkan (1934) sekä lastensa Sepon (1953), Seijan (1955) ja Sirpan (1959) kanssa Korsumäen talosta (sijaintipaikan mukaan leikkisästi Kuperkeikkataloksi kutsutusta pikkumökistä) lentokentällä sijaitsevaan paritaloon 1959-1960 taitteessa. Sirkka Ojanen työskenteli ompelijana Martelan tehtaalla monen vuoden ajan. Hän oli jonkin aikaa työssä myös Sellgrenin kutomossa Palojärvellä.
Pihapiirissä ei Ojastenkaan aikana ollut kaivoa. Lapset kantoivat vettä ämpärillä tai maitokannulla Lohjantie 17:n kohdalla olleesta hiekkakuopan lähteestä metsäpolkua ylös kotiin. Tuota polkua kuljettiin muutenkin kentälle. Autolla tultiin Haapakyläntieltä kentän poikki.
Saunomassa Ojaset kävivät Lohjantien varrella joko Kauko ja Maini Tapanisen tai Jakobssonin perheen luona.
Rakennuksen toisessa asunnossa asuivat Sirkka Ojasen kaksoisveljekset Veikko ja Tauno Laine. Tauno muutti ”omilleen” Heikki Louhen taloon Pisteenkaari 17 1962. Veikko muutti aluksi Ojasten mukana Puolukkatielle. Molemmat tekivät pisimmät työuransa Vihdin kunnan palotoimessa.
Ojasten aikana kentällä oli purjelentotoimintaa. Seija Ojanen kävi mielellään Helmi Salmisen luona purjelentokeskuksen keittiössä kodin lähellä.
Sirkka ja Lasse Ojanen mittasivat talvisin lumen korkeutta. Eri puolilla kenttää oli mittakeppejä. Samalla piti puhdistaa punakeltaiset kentän reunamerkit lumesta.
Kentän muissa rakennuksissa ei Ojasten aikana ollut vakituisia asukkaita. Vuonna 1964 Ojaset muuttivat omakotitaloonsa Puolukkatien varrelle.
