Nummelan Rukoushuone vuonna 1910. Kuva: Vihdin museo.
Nummelan hirrestä rakennettu rukoushuone oli Helsinkiin johtaneen maantien varrella, lähellä tietä. Tuusan talon isäntä Kalle Sammalkari maalautti isännöitsijän ominaisuudessa rakennuksen kellertäväksi 1950-luvun alussa. Alkuperäinen pärekatto korvattiin 1920-luvulla peltikatolla.
Rakennuksen Huhdanmäen puoleisessa päädyssä oli kirkkosali, keskellä rakennusta läpi talon ulottunut sakasti. Alunperin rakennuksessa oli kaksi asuntoa, joista isommassa oli kaksi huonetta ja keittiö, pienempi asunto oli hellahuone. Myöhemmin asunnot yhdistettiin. Pienempään asuntoon kuljettiin rakennuksen Keskipisteen puoleisesta päädystä, isompaan sakastin oven viereisestä ovesta. Kun asunnot yhdistettiin, ei päädyssä ollut enää sisäänkäyntiä. Vahtimestarin asuntoon kuljettiin pihan puoleisella pitkällä sivulla olleen ikkunallisen kuistin kautta. Keskipisteen puoleisessa päädyssä oli ullakkotila, jonka ikkuna oli sisäänkäynnin yläpuolella. Ullakolle johtivat portaat sakastin eteisestä. Ullakolla kuivattiin pyykkiä.
Kirkkosaliin tultiin pihanpuoleisista pariovista. Edessä oli pieni eteinen, jossa ikkuna molemmilla sivuilla. Pariovien päällä oli leveä katos. Kirkkosalissa oli pihan puolella ainakin yksi ikkuna keskikäytävän molemmilla puolilla.
Alttari oli maantien puoleisella seinällä. Alttarin molemmilla puolilla oli ikkuna. Kaareva alttarikaide oli päällystetty punaisella sametilla. Sen edessä pappi suoritti liturgian. Puun värinen saarnastuoli oli keskellä alttaria noin 80-100 cm takaseinästä. Vasemmalla olivat saarnastuoliin johtaneet portaat. Östermanin tontin puoleisessa kulmassa oli hyväsointinen oman kylän harmoonitehtaalla Heden&kumpp. Oy tehty urkuharmoni, joka oli petsattu punertavan ruskeaksi. Se on nyt kirkonkylän seurakuntatalossa. Östermanin puoleisella sivulla oli myös yksi ikkuna.
Raskastekoiset, lakatut, ruskeaksi tummuneet penkit olivat keskikäytävän molemmilla puolilla. Kirkkosaliin mahtui tiiviisti lähes sata henkeä.
Seinät olivat puun väriset. Kirkkosalin vasemmalla sivulla oli kaksi pystyuunia vierekkäin. Läheltä alttaria johti ovi sakastiin, missä oli myös pystyuuni. Maantien puoleisella seinällä oli sakastin ikkuna. Myös sakastin eteiseen kuljettiin pariovien kautta. Sisäänkäynnin päällä oli sadekatos. Ulkoeteisen kautta tultiin sisäeteiseen ja sieltä sakastiin.
Papeilla ei rukoushuoneen aikana ollut messukasukoita. He käyttivät mustaa papin pukua lipereineen. Näin sakastissa ei ollut tarvetta papiston vaatteiden säilytykseen. Sakastissa oli ainakin pöytä ja muutama puutuoli. Ehtoollisvälineet papit kuljettivat mukanaan.