
Tuusan tila R:o 3 on yksi viidestä Härköilän kylän kantatiloista ja se on ollut yksi suurimmista Nummelan maanomistajista.
Tuusan tilan omisti 1800-luvun alussa Henrik Johansson ja hänen jälkeensä Henrik Johan Wikström. Johan August Severin Salenius osti tulevan vaimonsa Sofia Emilia Salenius (os. Perklen) kanssa Tuusan tilan 1869 .Saleniukset menivät naimisiin 1870 Tuusan tilalla. Saleniukset myivät Tuusan tilan maakauppias Anton Kristian Sjelfmanille 1881, joka Hanko – Hyvinkää radan rakentamisen aikoihin oli aloittanut Nummelassa leipurina. Kauppaoikeuden hän sai 1876. Hän piti myös kestikievaria.
Tuusan tilan alkuperäinen päärakennus sijaitsi Härköiläntien varrella Nissolan rajan läheisyydessä. Sieltä Pekka Laustio on kyntäessään löytänyt vanhoja sokkelikiviä. Anton Sjelfman siirsi sieltä 1870-luvulla aittarakennuksen nykyiselle paikalleen Tuusan mäkeen ja rakennutti tilalle uuden päärakennuksen liiketoimien kannalta parempaan paikkaan Meritien varteen. Hänen leipomonsa oli tilan päärakennuksessa, samoin myöhemmin hänen kauppansa. Tuolloin oli Meritien varrella kaksi kauppaa lähekkäin. Kauppias Törmäsen liike teki myöhemmin konkurssin. Törmänen kuoli 1912.
Myymällä ensin leipää rautatien tekijöille Anton Sjelfman (1846 Akaa) alkoi vaurastua. Hän raivasi lisää peltoa ja loi Tuusan tilan. Alku Saarni (1905) oli pikkupoikana raivaamassa ns. nummipeltoa lähellä nykyistä Kuoppanummentietä.
Kaarle Soikkelin 1929 ilmestyneen Vihdin historian mukaan Härköilän kylän Tuusan pinta-ala oli 193 ha., mutta tuolloin siitä oli lohkottu monta tonttia ja torppaa. Nummelan keskustan alueella rautatien pohjoispuolella Tuusan maat ulottuivat Keskipisteeltä katsoen harjulle johtaneen Vesikansantien oikealta puolelta yli Vihdintien aina rautatiehen asti. Tuusan entisillä mailla ovat tai ovat olleet mm. Työväentalo, Seuratalo, Vihdinseudun osuusliike, Osuusliike Auran maatalousosasto ja Nummelan puhelinkeskus. Vesikansantien varrella Tuusan maat ulottuivat harjun päällä olevalle vertausperusviivalle asti. Harjun rinteessä oli Tuusan hiekkakuoppa, minkä alueella nyt sijaitsevat uimahalli ja koulu. Alarinteessä olivat Tuusan perunakuopat.
Radan eteläpuolella olivat Tuusan pellot. Ns. rantapelto ulottui Enäjärveen. Venelaituri oli Härköiläntien ja Ridaliin johtaneen tien risteyksen tuntumassa olleen myllyn ja sahan lähellä. Tällä kohdalla järven mutainen pohja ei kuitenkaan houkutellut uimaan. Suurten peltojen keskellä oli pari isoa heinälatoa. Puimala oli Härköilään johtavan tien varrella, lähellä Nissolan maita.
