/><figcaption class=wp-element-captionSaunamäen laajennetun rakennuksen pihanpuoleinen sivu 1990-luvun lopulla. Kuva: Ritva Miettinen
/><figcaption class=wp-element-captionSukukokous mäessä. ”Hellen klaani”. Näin kutsui Niilon nuorempi veli Veikko Helle sukulaisjoukkoa. Kuvannut Kalle Vihtkari. Takarivissä vasemmalta Veikko Helle, Pekka Pirkola, Jouko Helle, Jaakko Helle, Ari Helle, Olli Karvinen, Heikki Karttunen, Vesa Helle, Jorma Ståhlstedt, Niilo Helle, Markku Alanko Seuraava alempi rivi vasemmalta Mikko Hiltunen, Anna-Liisa Helle, Leena Pirkola, Erkki Hiltunen, Kimmo Hiltunen, Veli Pirkola, Esko Helle, Pentti Miettinen, hänen edessään Aila Pirkola, Terttu Alanko (o.s. Helle), Ritva Miettinen (o.s. Helle) Istumassa vasemmalta Eira Karttunen (o.s. Helle) sylissään Kaisa-tytär, Aili Helle sylissään tyttärentytär Sanna Alanko, Vappu Pirkola (o.s. Helle), Else Helle sylissään Anna-Liisa ja Ari Hellen poika Petri, Toini Helle, Sirkku Ståhlstedt, Kirsti Hiltunen (o.s. Helle) ja Kirsti Helle (Joukon vaimo) Edessä lattialla Kari Miettinen, Tuula Helle, Kari Karttunen ja Marko Ståhlstedt.

Niilo Olavi Helle (1905 Vihti) ja hänen vaimonsa Else Onerva, o.s. Koivistoinen, ent. Aho (1916 Kymi) ostivat 1960-luvun alussa  Tuusan tilan mailta Huhdanmäen laelta tontin, jolle rakennettiin talo eläkevuosien kodiksi. Rakennustyöstä vastasi perheen luottokirvesmies Martti Salenius työtovereineen. Saunamäeksi ristityssä talossa oli aluksi olohuone, makuualkovi ja keittiösyvennys. Talo rakennettiin entisen juoksuhaudan päälle. Suurta syvää kaivantoa hyödynnettiin rakentamalla kellariin pannuhuone, vessa ja kylmäkellari. Olohuoneesta oli tuolloin avoportaikko kellariin. Talon toisessa päässä oli sauna, pesu- ja pukuhuone.

/><figcaption class=wp-element-captionElse Helle täytti 80 vuotta joulukuussa 1996. Kuvassa päivänsankarin lisäksi Anna-Liisa ja Ari Helle. Kuva: Ritva Miettinen

Ympäröivä luonto oli vehreä, mutta kallioiselle mäelle puutarhan perustaminen oli lähes mahdotonta. Kukkaistutuksia tuli vähitellen eri puolille tonttia. Pari omenapuuta istutettiin kallionkoloihin ja Vaahteriston rajan lähelle marjapensaita. Mäessä oli mustikoita ja metsämansikoita. Ne Else Helle hyödynsi herkullisten marjapiirakoiden täytteeksi.

Niilo Helle työskenteli 1960-luvulla Tarvon moottoritien, nyk. Turunväylän rakennustyömaalla hankintapäällikkönä ja Else Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin konttorissa aktuaarina. Viikonloput ja lomat vietettiin Saunamäessä. Talo osoittautui ahtaaksi, kun sinne asetuttiin vakituisesti asumaan Niilon päästyä eläkkeelle. Laajennukseen saatiin suuri olohuone, makuuhuone ja säilytystilaa. Kellarin portaikkoon rakennettiin seinät.

1967 Saunamäen tonttiin liitettiin nyk. Rasitien ja  Pekka Laustion tontin väliin jäänyt kiila, jonka nimeksi tuli Kellarimäki. Juoksuhaudan kaivantoon tehtiin suuri maakellari.

Niilo Helle oli koko ikänsä innokas mehiläistarhaaja. Saunamäkeen rakennettiin mehiläistalo, jossa oli tilaa monelle yhdyskunnalle. Myös ulkona oli mehiläispesiä, joita Niilo hoiti elämänsä viimeisiin vuosiin saakka. Jonkin aikaa hänellä oli myös suuri ”mehiläisvaunu”, vanha kauppa-auto Linnanniityn maastossa. Mehiläisten hoitotoimenpiteissä Niilo tarvitsi usein poikansa  Arin apua.

Puusepän poikana ja itsekin puuseppänä työskennelleenä Niilo halusi Saunamäkeen verstastilan. Mäkeen hankittiin vanha matkustajajunan vaunu, jonka toisessa päässä oli kanala ja toisessa päässä höyläpenkki ja työkalut. Verstaassa syntyi taideteoksia, joihin materiaali löytyi ympäröivästä luonnosta.

Else laajensi kukkaistutuksia ja yhdessä pariskunta yritti pengertämällä saada kasvimaan tontin kaakkoiskulmaan. Suurella tontilla riitti aina tehtävää. Vaahteriston puoleiseen rinteeseen rakennettiin pieni kasvihuone. Molemmat aviopuolisot olivat kiinnostuneita kokeilemaan uutta viljeltävää. Esim. maakuoppaan kerättiin sanomalehtiä maatumaan ja siinä yritettiin kasvattaa herkkusieniä.

/><figcaption class=wp-element-captionNiilo Hellen lapsenlapsi Elias Miettinen Huhdanmäkeläisten syntymäpäivälahjan, vanhan aurinkokellon vieressä. Kuva: Ritva Miettinen

Yhteen mäen juoksuhaudoista rakennettiin savusauna. Sinne saatiin puiden oksia pitkin kulkeneen letkun avulla vesijohto. Saunassa ehdittiin ottaa makoisat löylyt, ennen kuin se tuhoutui tulipalossa. Onneksi palo ei levinnyt kuivaan ympäristöön.

Niilo oli palannut takaisin lapsuuden kyläänsä ja Elsen kanssa elettiin Saunamäessä omissa oloissa. Sukulaisia ja huhdanmäkeläisiä tavattiin lähinnä merkkipäivien yhteydessä. Niilon ensimmäisen vaimon  Helvin veli Aarne Laustio oli lähes jokapäiväinen juttukaveri, kun Else kävi edelleen Helsingissä töissä. Vanhasta Hellen suvun traditiosta ei luovuttu. Joulupäivän tapaamiseen osallistuivat aina lähes kaikki veljekset ja siskokset puolisoineen, lapsineen ja lastenlapsineen.

Vanhemmiten Niilon terveys heikkeni. Koska Else kävi edelleen töissä ja huoli puolison ”pärjäämisestä” oli suuri, olivat lähinaapurit ja lanko Aarne Laustio suurena apuna. Kaatuminen liukkaalla kotikalliolla loi uusia vaikeuksia. Niilo Helle kuoli 1980  Vihdin sairaalassa.

Else Helle asui lähes elämänsä loppuun asti Saunamäessä, vaikka jyrkkä tie mäen laelle kävi voimille. Else harrasti maalausta ja osallistui erilaisiin opintopiireihin. Tauluihinsa hän ikuisti mielellään pihapiirin maisemia, myös valokuvaamalla. Eläkevuosinaan hän opiskeli englantia Kansalaisopistossa. Hän luki paljon, kirjoitti, ompeli ja osallistui keskustelupiireihin. Piha kukoisti aina

1997 Else Helle muutti Kaarikodin uusimpaan taloon, Kaarikallioon Asemantien varrelle. Hän kuoli 1997.

/><figcaption class=wp-element-captionNiilo ja Else Helle Saunamäen olohuoneessa 1975.