Leena Vallin, o.s. Sievinen muistoja

Leena Valli os. Sievinen.

Muutto Esalaan oli koko perheelle suuri tapahtuma. Saimmehan keskuslämmityksen, vedet tulemaan ja menemään sekä sisävessan. Talo tuoksui uudelle ja tilaakin oli enemmän kuin mummuni  Alman talon yläkerrassa. Haikeana kuitenkin muistelin miten isä Alpo oli minut siellä useasti nukuttanut viulun soittoon. Viulu oli lainassa  Antti Laaksolta. 

Emme kuitenkaan olleet ensimmäiset asukkaat uudessa talossamme. 
Rakennusvaiheen lopulla olohuoneessa asusti kaksi kuorma-autoilijaa Paimiosta, he olivat tulleet Nummelaan soranajoon. 

Mieluisaa talossa oli myös takka, jonka isäni oli suunnitellut ja muurari Paavo Jalonen toteuttanut äidin ja isän toimiessa apupoikina. Talkootyötä oli tehty paljon ja myös isän työn osuus oli suuri. Putkityöt teki Palojärveltä kotoisin oleva hra Walden. Isä teki myös suurimman osan kodin kalusteista kuten sängyt, pöydät ja tuolit. Hän teki myös paljon leluja meille lapsille. Esim. veljelleni Esalle polkuauton ja minulle nukenvaunut, kaikki tietysti puusta. Esa leikki useasti talon takana olevassa metsässä intiaania Paula Laineen kanssa. Hän toi kotiin hoitoon loukkaantuneita lintuja. Yhtä varistakin etsimme kauan, siihen meni Aili äidin ruokatuntikin. 

Nummelan Työväentalolla vieraili usein Lohjan Työväenteatteri. Minä pääsin mummuni Alman kanssa esityksiä katsomaan, kun hän oli ravintolan puolella kahvinkeittäjänä. Työväentalolla kävin myös Päivän Nuorissa. Ohjaajina monien vuosien ajan olivat  Sirpa ja Sirkka Lehtonen. Myös Kisaajien naisvoimistelijat kokoontuivat siellä. Toini Helle valmensi minua lausunnassa. Runoja esitin erilaisissa juhlissa sekä osallistuin kunnan järjestämiin kilpailuihin. Palkintojakin tuli joitakin. 

Isäni Alpo toimi aktiivisesti Nummelan Kisaajissa. Meillä oli aina nuoria kokoontuneina isän kanssa keskustelemaan urheilusta ja tapahtumista. Nummelan harjulla kiersi talvisin eri pituisia hiihtolenkkejä. Isä oli tehnyt hiihtolenkin varrelle kaapin, johon sai merkitä nimensä ja matkan pituuden. Hän oli kaappiin kirjoittanut:

”Käyttäydy URHEILUHENKEN mukaisesti.” Minä sitten hiihtelin lenkin ja kotiin tultuani huomautin kirjoitusvirheestä isälleni. Hän vastasi: ”sehän juuri sitä urheiluhenkeä onkin.” Aina ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä, riittää kun harrastaa. Hän oli urheilun kannattaja ja puolesta puhuja henkeen ja vereen. 

Leena Sievinen 1972, takana näkyy Holin perheen kiinteistö Annala. Kuva: Mikko Valli

Äitini Aili kuului  Nummelan laulukuoroon monien vuosien ajan. Aina vapunpäivän aamuna meidän perheellä oli kova kiire keskustaan, siis  ”pisteelle” kuuntelemaan kuoron esityksiä ”Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö”. Kesä oli tullut Nummelaan. 

Kauppakoulun kävin Lohjalla ja ensimmäiset työpaikat olivat Nummelassa 
Nummelan Lämpöhuolto Oy:ssä ja Martela Oy:ssä. 
Avioiduttuani 1972 Mikko Vallin kanssa muutimme saman vuoden syksyllä Raumalle. Ensimmäinen lapsemme Saana syntyi siellä 1973, Merituuli  1979 ja  Sinipilvi 1982. 

Leena ja Matti Valli 1972. Kuva: Esa Sievisen kokoelma

Esalan pihassa sisarukset Leena Valli ja Esa Sievinen sekä Irma Muuraiskangas. Takana näkyy Holin perheen Annala. Kuva: Esa Sievisen kokoelma