Lehtonen Aili ja Väinö – Nummelaan Kylähistoria

Väinö Nestor Lehtonen (1906 Huittinen) ja hänen vaimonsa Aili Elina, o.s. Ekholm (1918 Vihti) muuttivat Anton ja Mimmi Metson omistamaan Kotimäen mökkiin jo Mimmi Metson eläessä 1947. Perheeseen kuului kaksi lasta: Risto Johannes (1939 Vihti) ja Ritva Kaarina (1945 Vihti).

Väinö Lehtonen tuli 1932 Huittisista tuomaan junalla hevosta Ridalin tilalle, missä hänen veljensä Kalle Lehtonen oli töissä. Myös Väinö jäi töihin tilalle yhdeksäksi vuodeksi. Aili Lehtonen teki erilaisia sisätöitä Ridalin talossa. Risto- poika syntyi perheen asuessa Ridalin pehtoorintalon yläkerrassa. Sitten perhe asui Lemmenheitoksi kutsutussa talossa lähellä Helsinkiin johtanutta tietä.

Ridalista Väinö siirtyi työhön Kuikun tilalle. Koti oli ensin pehtoorin talon yläkerrassa. Työnjohtajana toimineen Tauno Terkomaan perhe sekä Herman ja Loviisa Rumpusen perhe asuivat alakerrassa. Kun Rumpuset muuttivat muualle, muuttivat Lehtoset alakertaan. Terkomaan Mirja-tytär hoiti tuolloin Risto Lehtosta.

Maataloustöiden jälkeen Väinö Lehtonen työskenteli ensin osuusliike Auran palveluksessa auton apumiehenä, sitten Laatuviljalla varastomiehenä.

Aili Lehtonen oli luotettava siivous- ja kotiapu monessa nummelalaisessa talossa, kuten Tuusalla , Ridalissa, Hirnillä, Jokisuun matkustajakodissa. Merkkipäivinä Aili Lehtonen hoiti monen perheen kahvituksen ja tiskauksen. Hän kävi myös siivoamassa Einesalon kaupan ja Kuulan verstaan ja teki puutarhatöitä. Satunnaisesti Aili auttoi heinäpellolla tai juurikkaiden nostossa. Hän ei pelännyt minkäänlaista työtä.

Naapurien lapset muistelevat Aili Lehtosta Huhdanmäen todellisena äitihahmona. Matti Saleniuksen jalka murtui kerran poikasena Huhdanmäen rinteessä olleessa hyppyrimäessä. Naapuritalon Mikko Lahti ei uskaltanut kertoa tapahtuneesta Matin äidille, Raakel Saleniukselle, vaan meni pyytämään Aili Lehtosta apuun. Vesikelkalla Aili Lehtonen haki pojan Seunakujalle, mistä taksiautoilija Lauri Luoto vei pojan kirkonkylään lääkäriin.

Aili ei suuttunut, vaikka pojat joskus tekivät hurjiakin kepposia. Mm. kerran kun pyykki oli narulla kuivumassa, panivat pojat pikkukiviä narulla riippuviin alushousuihin. Aili huomasi tapahtuneen. Pojat pelkäsivät huutoa mutta Aili ei reagoinut mitenkään. Aili Lehtonen oli aina positiivinen, iloinen, vaatimaton ihminen.

Kotimäen tontilla oli myös navetta- ja liiterirakennus. Aili Lehtosella oli siellä usein sika ja lammas. Pihapiirissä olivat Metsojen aikaiset hedelmäpuut ja marjapensaat sekä kasvimaa. Tontilla on kaivo, jonka vettä voi edelleen käyttää.

Hyväsydäminen ja lapsiystävällinen Anton Metso teki Lehtosen Risto-pojalle erilaisia urheiluvälineitä, mm. keihään, sekä otti aikaa, kun lähitienoon pojat juoksivat kilpaa. Pojat juoksivat Viertäjäntietä, sitten Antonin ja Pircklénin talon välistä alas, Terkomaan pihapiirin ohi takaisin Viertäjäntielle. Anton otti aikaa vanhalla ”vekkarilla”. Kisaan osallistuivat mm. Risto Lehtonen, Matti Salenius , Mikko Lahti, Heikki Velin ja Rene Bodalew, siis kaikki naapurien pojat. Pihalla oli myös korkeushyppytelineet ja rekkitanko. Myös aitajuoksua treenattiin. Risto oli hyvä seiväshypyssä. Tuolloin käytettiin Antonin tekemää puuseivästä.

Antonin kuoleman jälkeen 1962 Lehtoset muuttivat uudempaan taloon. Suuria korjauksia ei tehty, vain yksi ikkuna-aukko lisättiin.

1993 Aili ja Väinö Lehtonen muuttivat Ritva-tyttären ostamaan asuntoon Taasolankujan varrelle. Väinö Lehtonen kuoli 1996 ja Aili Lehtonen 1999.

Ritva Lehtonen toimi monen vuoden ajan, vuodesta 1961 Vihdinseudun osuusliikkeen ravintolan keittäjänä.