Toivolan talolla oli historiansa useampia omistajia.
Yksi heistä oli Johan Albert Elg (1863 Vihti), joka oli Kalljärven rusthollarin poika. Hän avioitui leskirouva Gustava Simolinin, o.s. Stenholm kanssa 1890. Rouva oli 1887 ostanut alaikäisten lastensa kanssa Palajärven Södergårdin.
Gustava Elgin kuoltua 1903 hänen ainoa poikansa Frans Simolin, myöh. Meritalo, sai haltuunsa kolmen vanhan Meritalon torpan tilakokonaisuuden.
Koivuniemen torppa Palakoskentien varrella oli ns. syytinkitorppa, joka erotettiin Meritalon kantatilasta 1907. Johan Elg sai tämän noin 60 ha. tilan hallintaansa. Hän viljeli tilaa neljä vuotta ja rakensi uuden talon ns. Pikku Koivuniemeen. Muutettuaan uuteen taloonsa Johan Elg vuokrasi torpan talousrakennuksineen ja peltoineen.
Johan Elg avioitui uudelleen itseään 19 vuotta nuoremman Josefiina (Fiina) Vänttisen (1882 Heinävesi) kanssa 1907. Johan ja Josefiina Elg muuttivat Nummelaan 1909. Elg rakennutti Toivolan tontille kaksikerroksisen, kauniin talon, jossa oli kaksi asuntoa. Keittiön verannan kautta päästiin yläkertaan. Talossa oli myös toinen lasiveranta, jonka kautta päästiin saliin. Salissa kuuluu olleen hieno tammikalusto. Talon kivijalka oli kaunista graniittia.
Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Linnea Mailis (1908 Vihti) ja Kerttu Sigrid Kaarina (1911 Vihti).
Ennen sotia Elgien luona asui Ilse Aino Isabella Ingeborg Isaksson-niminen tyttö. Hänen vanhempansa pitivät Viipurin Pyöreän tornin ravintolaa. Avioeron jälkeen äiti toi ulkomaalaisen näköisen, silloin n. viisi vuotiaan Ilsen tuttavien luo Nummelaan . Sukua he eivät toisilleen olleet. Ilse leikki mm. naapurissa asuneen Ritva Östermanin, myöh. Rissalan (1926) ja Kirsti Hellen, myöh. Hiltunen (1926) kanssa. Koulua Ilse kävi Helsingissä, mutta vieraili kesäisin Nummelassa. Ritva Österman sai Ilseltä rippilahjaksi hopeisen ristin. Ilse vieraili joskus Ritvan kotona Nummelassa.
Lapsia kelkkoineen 1940-luvullaToivolan pellolla, jossa laskettiin mäkeä. Taustalla Päivärinta eli Malmstedtin talo ja pihalla vanha ulkorakennus, jonka tilalle 1948 rakennettiin uusi. Kuva: Leena Åkermanin kokoelma Elgit elivät omavaraistaloudessa. Heillä oli peltosarkoja pihapiirin molemmilla puolilla. Ulkorakennuksessa oli liiteri ja navetta, jossa oli lehmiä ja kanoja. Sauna oli erillisessä rakennuksessa.
Johan Albert kävi polkupyörällä Enäjärvellä kalassa. Ulkoiselta olemukseltaan hän oli hoikka. Hän kuoli 1938. Johan Elgin kuoleman jälkeen Koivuniemen tilan hallinta palautui kantatilalle ja tila jaettiin Meritalon perillisten kesken ja tilan rakennukset hävisivät.