Tanssit

Havaj Jazz Band seuratalon lavalla. 2. vasemmalta Aarne Laustio soittaa hanuria. Kuvan omistaa Pekka Laustio.

Nummelan seuratalolla Joukolassa laitettiin jalalla koreasti. Ennen sotia ja niiden jälkeen järjestettiin talolla monet tanssit ja iltamat, alkuvuosina lähes viikoittain. Salin penkkien tuoleissa oli alaslaskettava istuin. Tanssien aikana penkit pinottiin salin reunoille.

Narikanhoitaja Aleksanteri Viman otti kävijöiden ulkovaatteet säilytykseen.

Heti sodan jälkeen soitti usein lohjalainen orkesteri Fabe, johon kuului monta muusikkoa. 1940-luvun lopulla pidettiin seuratalossa myös uudenvuodenaaton naamiaiset. Tytöt jopa tilasivat peruukit naamiaisia varten Kuokkasen peruukkiliikkeestä Helsingistä. 

Joukolassa kävivät soittamassa myös Malmsten, Helismaa ja monet muut aikansa huiput. Kipparikvartettikin esiintyi Nummelassa. Myös oman kylän yhtyeet huolehtivat tanssimusiikista. Mikko Långströmillä oli yhtye, jossa soittivat mm. Jouko ja Jyrki Helle. Tällä bändillä oli mainetta omaa kylää laajemmallakin alueella.

Mikko Långströmin yhtye 1950-luvun puolivälissä. Vasemmalta Matti Saari, Jyrki Helle, Mikko Långström, solisti Tytti Lindström, Jouko Helle ja Altti Pullinen. Kuva: Mikko Långströmin perheen kokoelma

Ollen pumppu-orkesterissa keskeisenä oli Olle Kallio haitareineen. Ollen nuorempi veli Seppo soitti Sepon yhtyeessä, jossa Niilo Jaarinen oli solistina. Myös Olle ja Seppo yhtyeineen kävivät soittamassa kylän ulkopuolella.

Seppo Kallion yhtye 1950-luvun puolivälissä. Vasemmalta Heikki Aho, Seppo Kallio, Mikko Långström, Jouko Helle ja Jyrki Helle.

Arvo Lusenius soitti haitaria sotien jälkeisten vuosien tansseissa. 
Tanssikursseja järjestettiin 1950-60-luvulla. Innokkaita tyttöjä oli paljon, mutta poikia puuttui. Joukolassa pidettyihin tansseihin tuli väkeä vain silloin, kun lähistöllä ei ollut muita tansseja. Ihme kyllä Joukola ei saanut tanssikansan suosiota.
1960-luvulla urheiluseurat, jopa Karkkilasta ja Forssasta saakka järjestivät tansseja Nummelassa. Urheiluseura Tarmon tansseissa 1950- ja 1960-luvulla järjestysmiehinä toimivat vaihdellen mm. Pekka Laustio ja Arvo Määttänen.

Ravintolaosan päällä oli matala parvitila, jonka etuseinä oli puolipyöreä. Soittokunta  tai orkesteri soitti joskus siellä. Tähän tilaan kuljettiin kapeita portaita näyttämön päästä tai keittiöstä. Ennen sotia esiintyi mm. soittokunta, johon kuuluivat Tuusan isäntä Kalle Sammalkari, Hemmilän isäntä Ilmari Sellgren ja Ali-Rostin isäntä Martti Alirosti ja kylän räätäli Väinö Louhi.  Puolipyöreässä parveketilassa torvisoittokunta soitti ainakin vielä 1950-luvulla.

Erilaisia juhlatilaisuuksia varten salissa oli myös flyygeli. Mm. kemikaliokaupan omistajarouva Estrid Hirn toimi usein esiintyjien säestäjänä. Joissakin tanssitilaisuuksissa, kun muuta soittajaa ei saatu, soitteli myös paikallinen parturi Kalle Törnström pianolla Pompom-valssia. Se oli ainoa kappale, jonka hän osasi. Jonkinlaiseen valssin tahtiin ihmiset pystyivät näin tanssimaan.